En Garde!

GDW:n vuonna 1975 julkaisema En Garde! on jälleen yksi pitkään fiilistelemäni monen pelaajan roolipelin ja ja strategiapelin sekasikiö. Peli sijoittuu 1600-luvun musketöörien Ranskaan ja siinä jokainen pelaaja ohjaa yhtä kaksintaistelijaa. Tarkoituksena on mitellä muita pelaajia vastaan kaksintaisteluissa, näin keräten kunniaa, … Continue reading

Varkaiden kaupunki

Ian Livingstonen Varkaiden kaupunki on Otavan julkaisemista Taistelupeleistä se, josta minulla on kaikkein vahvimmat muistot. Pelasin sitä junnuna (varmaan alle 10 vuotiaana) kirjastosta lainatulla kopiolla ja jännitin hikikarpalot otsalla kuinka sankarilleni käy. Vaikka saman sarjan avaruusaiheinen Avaruuden vangit koki käsissäni … Continue reading

Hiekkalaatikon dynaamisuudesta

Olen aikaisemmin kirjoitellut aidosti dynaamisen hiekkalaatikkokampanjan toteuttamisen raskaudesta, lähinnä liittyen omaan torstaipeliimme Elsirin laaksoon. Kampanja etenee edelleen oikein mallikkaasti, mutta tuntuu jatkuvasti pelinjohtajan näkökulmasta liian staattiselta, sillä pelaajahahmoja ympäröivä maailma ei juurikaan muutu pelaajahahmoista riippumatta. Maailma vain ikään kuin odottaa … Continue reading

Star Frontiers

Limun ropellusten virallinen Tom Moldvay -hehkutus jatkuu! Viime viikolla kirjoittelin Moldvayn (osittain) tekemästä Gangbusters-pelistä ja sen käyttömahdollisuuksista paitsi omana pelinään, myös D&D-kampanjan taustasäännöstönä. Tällä viikolla aiheena on Star Frontiers avaruusoopperapeli, jonka arvo on ennen kaikkea pulpmaisessa planeettaseikkailussa Jack Vancen Planet of Adventure … Continue reading

Gangbusters

Huomaan, että viime aikoina on kiinnostanut yhä enemmän Tom Moldvayn suunnittelemat pelit ja moduulit. Tom Moldvayhan on mies D&D:n käännettyä punalaatikkoa edeltäneen toisen basic-setin takaa ja lisäksi on kirjoittanut muutaman ikonisen D&D moduulin, Isle of Dread ja Castle Amber päällimmäisinä. … Continue reading

Hassuilla äänillä puhumisesta

Olen pitkään ollut aika varautunut roolipelaamisen eläytyvää koulukuntaa kohtaan. Jotenkin rooleihin eläytymisestä on tullut väkisinkin mieleen haltijakorvat päässä larppaavat tyypit, joihin on välillä kovin hankala samastua. Samankaltaisella varauksella olen suhtautunut niihin, jotka puhuvat roolin mukaisesti erilaisilla äänillä. Nyt kun tulee … Continue reading