The Perrin Conventions

Dungeons & Dragonsin ensimmäisen laitoksen sääntöjä modattiin ahkerasti 70-luvun puolivälissä. Se johtui osittain sääntöjen epämääräisyydestä, mutta toisaalta myös siitä että erittäin kevyisiin sääntöihin oli helppo lisäillä kunkin peliporukan mielestä kiintoisia elementtejä. Myös RuneQuest sai alkunsa OD&D:n muokattuna versiona, ns. The Perrin Conventionsina. Nimi tulee Steve Perrinistä, joka kirjoitti Kaliforniassa suositut talon säännöt ylös vuonna 1977. The… Continue reading The Perrin Conventions

Mikä ihmeen EHP?

Kun selailee vanhempia englanninkielisiä roolipelejä 70-luvulta, törmää tämän tästä ilmaisuun EHP. Lyhenne on yllättävänkin yleinen, eikä sitä aina kirjoiteta auki. Ei siis ihme, ettei nykylukija aina ole täysin varma siitä, mistä oikein on kyse. Tietäjät kuitenkin tietävät että kyseessä on lyhenne sanoista Evil High Priest, eli toisin sanoen pahuuden ylipappi. Rajua hommaa, siis! Nykynäkökulmasta on… Continue reading Mikä ihmeen EHP?

Todellista ja kuviteltua demografiaa

Fantasiaroolipelit sijoittuvat usein feodaaliajan Eurooppaa mukailevaan ympäristöön, joten lienee ihan paikallaan että pelinjohtaja (ja pelaajat) tuntevat sellaisen yhteiskunnan perusteeet. Yksi puoli tästä tietämyksestä koskee kaupunkien, linnojen ja kylien yleisyyttä ja sijoittelua kartalle. Nykyisin lähestyn kampanjamaailman luomista usein ylhäältä käsin, toisin sanoen laskennallisesti ja yhteiskunnan demografinen jaottelu edellä. Tällaisessa lähestymistavassa on paikallaan tuntea myös keskiaikaisten feodaaliyhteiskuntien… Continue reading Todellista ja kuviteltua demografiaa

Varhaista D&D-pelaamista Chimaera-zinessä

Olen aikaisemminkin kirjoitellut muutamista varhaisimmista D&D-pelaamista käsittelevistä lähteistä, kuten 70-luvulla pelatun Rythlondar-kampanjan kampanjaraporteista. Näitä varhaisia ikkunoita D&D:n alkuvaiheisiin on harvassa, mutta onneksi joitakin lähteitä on selvinnyt nykypäiviin asti ja on nyt helposti saatavilla netin kautta. Ilman tällaisia omakustanteita, tai Gary Alan Finen (Shared Fantasy – Role-Playing Games as Social Worlds, 1983) tutkimusta, ei varsinaisia pelikirjoja täydentäviä lähteitä… Continue reading Varhaista D&D-pelaamista Chimaera-zinessä

Braunstein-pelit

Roolipelit ja -pelaaminen eivät kehittyneet tyhjästä, vaan niihin liitetyt innovaatiot ovat peräisin monilta eri aloilta. Oleellinen osa roolipelien historiaa ovat monet strategiapelaajien tekemät pelikokeilut. kuten Yhdysvaltain Keskilännessä 1960-luvulla syntyneet Braunstein-pelit. Braunsteinit olivat David Wesely -nimisen nuoren minneapolislaisen opiskelijan ja tämän peliporukan innovaatio,. Kyseessä on eräänlainen strategiapelin, larpin ja roolipelin välimuoto, jota pelattiin miniatyyripöydän ympärillä. Pelaajia saattoi… Continue reading Braunstein-pelit

Outdoor Survival

Yksi D&D:n synnyn kulmakivistä on jäänyt Limun ropelluksissa täysin mainitsematta, nimittäin vuonna 1972 ilmestynyt Outdoor Survival -niminen lautapeli. Peli oli Gygaxin peliporukan suosiossa ilmestymisensä aikoihin ja se siirtyi aika saumattomasti myös D&D:n ensimmäisten kampanjoiden käyttöön. Alkuperäisessä D&D:n “valkolaatikossa” (OD&D) viitataan peliin useammin kuin kerran, kun selitetään ulkoilmaseikkailuden proseduureja ja Outdoor Survivalia pidettiin välttämättömänä osana sujuvaa ulkoilmakampanjaa.… Continue reading Outdoor Survival

Rythlondar

Nykynäkökulmasta on joskus vaikeaa käsittää sitä, minkälaisia roolipelaaminen on kaukaisella 1970-luvulla ollut. Sen ajan pelaamisesta on säilynyt hyvin vähän luotettavaa tietoa, varsinkin kun tiedetään että ihmisen muisti uppaa muokkaamaan menneitä tapahtumia muistelijan myöhempien mielikuvien ja -piteiden mukaiseksi. Joitain alkuperäislähteitä pelaamisesta sentään on olemassa, esimerkiksi Risus Monkey -blogin sivuilta jo useita vuosia löytynyt Rythlondar-kampanjakuvaus, jossa todellakin riittää ihmettelemistä… Continue reading Rythlondar

“Näytä, älä kerro” koskee myös pelaajia?

Pahimmillaan roolipelaaminen on vain nopanheittoa. Noppien heittelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, sillä järkevästi käytettyinä nopat toimivat kuten niiden on tarkoituskin: jännityksen nostattajina, epävarmuustekijöinä, jumalten johdatuksena. Näin on erityisesti taistelussa, varsinkin jos systeemi mahdollistaa sen, että pelaajahahmoilla on todellinen mahdollisuus kuolla tai muuten kärsiä heittojen seurauksena. Mutta jos nopanheittoja on liikaa, EIKÄ niillä ole tarpeeksi… Continue reading “Näytä, älä kerro” koskee myös pelaajia?

Mikä ihmeen spinelli?

D&D:n uudet ja vanhat valmisseikkailut ovat täynnä mitä ihmeellisimpiä koruja ja jalokiviä, joiden tyyppi ja väritys kuvaillaan hämmentävällä tarkkuudella. Itse olen usein ihmetellyt tätä fiksaatiota erilaisiin jalokiviin ja niiden nimiin: spinelli, jaspis, krysoberylli, turmaliini, berylli. Miksi tämä fiksaatio jalokiviin ja niiden luokitteluun? Mitä väliä sillä on, onko löydetty jalokivi spinelli vai krysoberylli? Nykyisin sillä ei ole olekaan väliä.… Continue reading Mikä ihmeen spinelli?

Mitä korkea fantasia on?

Korkea fantasia (“high fantasy”) tarkoittaa sellaista kuvitteellista maailmaa, jossa yliluonnollisten elementtien määrä on suuri. Toisin kuin matalassa fantasiassa (“low fantasy”), on korkeassa fantasiassa pääasiassa ihmisen sijaan läpeensä maaginen maailma. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita D&D:n inspiroimaa “renaissance fair” -tyyppistä kampanjamaailmaa, jossa magian keinoin ylläpidetään hyväntahoista hallintoa ja kaupungin jätehuolto hoituu velhojen sopiviin paikkoihin taikomilla “kannettavilla… Continue reading Mitä korkea fantasia on?