{"id":3477,"date":"2015-02-14T23:56:42","date_gmt":"2015-02-14T21:56:42","guid":{"rendered":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/?p=3477"},"modified":"2015-03-24T13:32:03","modified_gmt":"2015-03-24T11:32:03","slug":"clark-ashton-smith-ja-oudon-viehatys","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/archives\/3477","title":{"rendered":"Clark Ashton Smith ja oudon vieh\u00e4tys"},"content":{"rendered":"

Olen pitk\u00e4\u00e4n ihmetellyt, mikseiv\u00e4t ihmiset pid\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 meteli\u00e4\u00a0Clark Ashton Smithin neroudesta. Smith oli yksi Weird Tales -lehdess\u00e4 julkaisseista pulp-kirjallisuuden “kolmesta suuresta” H. P. Lovecraftin ja Robert E. Howardin ohella. Kalifornian syrj\u00e4seuduilla kasvanut Smith ei juurikaan k\u00e4ynyt kouluja, mutta luki paljon ja sivisti itse\u00e4\u00e4n mm. tietosanakirjoja lukemalla. Kuten Lovecraft, oli Smithkin jonkintasoinen erakko, joka viihtyi parhaiten omissa oloissaan\u00a0ja taiteensa parissa.<\/p>\n

Monella tapaa lahjakas Smith menestyi ensin runoilijana. Alle 20-vuotias Smith eli jonkin aikaa sen ajan San Fransiscon\u00a0kirjallisten piirien keski\u00f6ss\u00e4 ja julkaisi fantastisia ja makaabereita aiheita k\u00e4sitelleen ensimm\u00e4isen runokokoelmansa The Star-Treader and Other Poems<\/em> 19-vuotiaana. Kymmenisen vuotta my\u00f6hemmin ilmestyi kolmas\u00a0runokokoelma Ebony and Crystal, joka sis\u00e4lsi aikansa sensaation, pitk\u00e4n runoelman The Hashish Eater -or- the Apocalypse of Evil<\/em>, joka alkaa n\u00e4in:<\/p>\n

Bow down: I am the emperor of dreams;
\nI crown me with the million-colored sun
\nOf secret worlds incredible, and take
\nTheir trailing skies for vestment when I soar,
\nThroned on the mounting zenith, and illume
\nThe spaceward-flown horizons infinite.
\n[…]<\/p><\/blockquote>\n

Asema runomaailman parrasvaloissa ei kuitenkaan kest\u00e4nyt. Sairaalloinen Smith palasi asumaan synnyinseuduilleen, jossa h\u00e4n el\u00e4tti itsens\u00e4 ja vanhempansa erin\u00e4isill\u00e4 hanttihommilla. Pian Smithille avautui kuitenkin uusi ansaintakeino. Hashish Eaterin vaikuttamana Smithiin yhteytt\u00e4 ottanut Lovecraft houkutteli t\u00e4m\u00e4n julkaisemaan muutakin kuin runoutta. Pian Smith el\u00e4tti itsens\u00e4 ja vanhempansa kirjoittamalla Weird Talesiin ja muihin pulp-lehtiin fantasia-, tieteis- ja kauhukertomuksia.<\/p>\n

\"Clark<\/a>
Unien keisari Clark Ashton Smith vuonna 1912. Kuva: Wikimedia Commons \/ Scewing<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Smith kirjoittikin lyhyess\u00e4 ajassa 1930-luvun alussa yli 100 tarinaa, joista suuri osa julkaistiin Weird Talesissa.\u00a0Smithin tarinat ovat ennen kaikkea pulpia, mutta todella hyvin kirjoitettua ja tunnelmallista sellaista. H\u00e4n kirjoitti enimm\u00e4kseen fantasiaa, joka voidaan jakaa karkeasti nelj\u00e4\u00e4n eri “sykliin”: Averoigne, Zothique, Hyperborea ja Poseidonis. Lis\u00e4ksi on joukko Lovecraftmaisia kauhutarinoita ja outoja t\u00e4htientakaisia sivilisaatioita kuvaavia tieteiskertomuksia, jotka sijoittuvat oudoille planeetoille, kuten Xiccarphille.<\/p>\n

Sadunomaiset Averoigne-tarinat sijoittuvat maapallon vaihtoehtoiselle keskiajalle, Averoigne-nimiseen provinssiin Ranskassa. Averoigne on t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia yliluonnollisia ilmi\u00f6it\u00e4, pelottavia raunioita ja syrj\u00e4isi\u00e4 luostareita. Tunnelmaltaan tarinat ovat l\u00e4hell\u00e4 goottilaista fantasiaa, ja Averoigne onkin pullollaan ihmissusia, mystisi\u00e4 kivikehi\u00e4, linnanraunioita, noitia, vampyyreit\u00e4 ja synkki\u00e4\u00a0metsi\u00e4. Toisaalta se flirttailee my\u00f6s satujen ja herooisen fantasian motiivien kanssa, sill\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 on neitoja, ritareita ja n\u00e4iden v\u00e4list\u00e4 rakkautta. Averoignesta hakee inspiraationsa my\u00f6s Tom Moldvayn kirjoittama D&D-moduuli\u00a0Castle Amber<\/a>.<\/p>\n

\"Zothique<\/a>
Zothique on juuri n\u00e4in h\u00e4ijy paikka. Kuva: thisisnotatrueending.com<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Makaaberit ja synk\u00e4t Zothique-tarinat ovat Smithi\u00e4 voimallisimmillaan. Ne kuvaavat maailmamme loppua Zothique-nimisell\u00e4 mantereella, jossa el\u00e4\u00e4 synkki\u00e4 nekromantikkoja, korruptoituneita kuninkaita, vallanhimoisia astrologeja ja ahneita kauppiaita. Zothique-kertomukset ovat vaikuttaneet paljon erityisesti Jack Vancen The Dying Earth -tarinoihin, mutta niiden pohjavire on astetta ep\u00e4toivoisempi. The Empire of the Necromancers <\/a>on kertomus kahdesta velhosta, jotka nostavat kokonaisen kansakunnan kuolleista palvelijoikseen. Se on sysimusta vallan, mutta toisaalta my\u00f6s vallankumouksen, kuvaus. Muutenkin tarinoiden s\u00e4vy on niin mustanpuhuva, ett\u00e4 se saa aivan oman unenomaisen vireens\u00e4. N\u00e4in Smith itse kuvaa itse Zothiquea:<\/p>\n

“The science and machinery of our present civilization have long been forgotten, together with our present religions. But many gods are worshipped; and sorcery and demonism prevail again as in ancient days.” (Letter to L. Sprague de Camp, November 3, 1953.)<\/p><\/blockquote>\n

Hyperborea sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 puolestaan Smithin Conan-henkisi\u00e4 miekka ja magia -kertomuksia maailmassa, jossa cthulhu-jumalat el\u00e4v\u00e4t ihmisten parissa. Ne ovat t\u00e4ydellinen yhdistelm\u00e4 Howardia ja Lovecraftia mustalla huumorilla ja synk\u00e4ll\u00e4 maailmankuvalla maustettuna. L\u00e4hin vertailukohde voisi olla Fritz Leiberin Fafhrd & Gray Mauser -tarinat, mutta Hyperboreassa on jotakin alkukantaisempaa. Tarinoissa jumalien temppeleit\u00e4 ry\u00f6st\u00e4v\u00e4t roistot saavat kokea hirvi\u00f6jumalien koston hyvinkin konkreettisesti. Kysyk\u00e4\u00e4 vaikka yksik\u00e4tiselt\u00e4 varkaalta Satampra Zeivosilta, joka menetti toisen k\u00e4tens\u00e4\u00a0Tsathoggualle…<\/p>\n

Smithin kirjallinen ura ei kest\u00e4nyt juurikaan kymment\u00e4 vuotta pidemp\u00e4\u00e4n. Vain joitain yksitt\u00e4isi\u00e4 tarinoita ilmestyi 30-luvun alun tuotteliaan kauden ulkopuolella. Vanhemmiten Smith keskittyi runouden ja proosan sijaan l\u00e4hinn\u00e4 maalaustaiteeseen ja kuvanveistoon. N\u00e4iss\u00e4 Smith ammensi samoista aiheista kuin kirjallisessa tuotannossaan, sill\u00e4 aiheina olivat oudot vieraat kulttuurit, avaruusoliot ja hirvi\u00f6t. Toisin kuin kirjallisuudessa, ei Smith ollut kuvataiteessaan mik\u00e4\u00e4n tekninen nero, mutta sit\u00e4kin ilmaisuvoimaisempi.<\/p>\n

\"Smithin<\/a>
Smithin Azathoth-patsas. Kuva: Eldritch Dark<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Vaikkei Gygax koskaan maininnut Smithi\u00e4 D&D:n vaikuttaneena kirjailijana, on Smithin tarinoilla silti ollut suuri vaikutus roolipelien kehityksess\u00e4. Etenkin “ensimm\u00e4isen punalaatikon” kirjoittanut Tom Moldvay piti Smithi\u00e4 esikuvanaan, mutta Smithin vaikutus n\u00e4kyy loppujen lopuksi miltei kaikessa mustaa magiaa, sadunomaisia elementtej\u00e4 tai outoja jumalia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 D&D-aineistossa. Itse arvostan Smithi\u00e4 ennen kaikkea t\u00e4m\u00e4n ly\u00f6m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n mielikuvituksen ja oudot maailmat henkiin her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kielenk\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 vuoksi. Kuten Smith kirjoitti yst\u00e4v\u00e4lleen Lovecraftille:<\/p>\n

\u201cMy own standpoint is that there is absolutely no justification for literature unless it serves to release the imagination from the bounds of everyday life\u201d (Letter to H. P. Lovecraft, ca. early October 1930.)<\/p><\/blockquote>\n

Smithi\u00e4 ei ole juurikaan k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi. Novellikokoelma Viimeisen hieroglyfin<\/a> lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isi\u00e4 Smithin tarinoita on muutamissa suomennetuissa novelliantologioissa. Koska Smithin tarinat ovat usein lyhyit\u00e4, ja koukeroisesta ja tunnelmoivasta kielest\u00e4\u00e4n huolimatta verrattain helppolukuisia, kannattaa niihin kuitenkin tutustua my\u00f6s alkukielell\u00e4. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni kaikki Smithin tarinat l\u00f6ytyv\u00e4t ilmaiseksi t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, joten nyt lukemaan!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen pitk\u00e4\u00e4n ihmetellyt, mikseiv\u00e4t ihmiset pid\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 meteli\u00e4\u00a0Clark Ashton Smithin neroudesta. Smith oli yksi Weird Tales -lehdess\u00e4 julkaisseista pulp-kirjallisuuden “kolmesta suuresta” H. P. Lovecraftin ja Robert E. Howardin ohella. Kalifornian syrj\u00e4seuduilla kasvanut Smith ei juurikaan k\u00e4ynyt kouluja, mutta luki paljon ja sivisti itse\u00e4\u00e4n mm. tietosanakirjoja lukemalla. Kuten Lovecraft, oli Smithkin jonkintasoinen erakko, joka viihtyi parhaiten… Continue reading Clark Ashton Smith ja oudon vieh\u00e4tys<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[7],"tags":[790,793,696,41,798,797,795,792,31,316,796,326,794,791],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3477"}],"collection":[{"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3477"}],"version-history":[{"count":10,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3477\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3642,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3477\/revisions\/3642"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3477"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3477"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3477"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}