{"id":5817,"date":"2023-12-21T13:48:16","date_gmt":"2023-12-21T11:48:16","guid":{"rendered":"http:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/?p=5817"},"modified":"2023-12-21T13:48:17","modified_gmt":"2023-12-21T11:48:17","slug":"kampanjaidea-haamulinna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/archives\/5817","title":{"rendered":"Kampanjaidea: Haamulinna"},"content":{"rendered":"\n<p>Monet roolipeliseikkailut sijoittuvat Forgotten Realmsin kaltaisiin geneerisiin korkeafantasiamaailmoihin. Muitakin vaihtoehtoja, vaikkapa miekka ja magia -henkisi\u00e4 barbaarimaailmoja, tietysti on, mutta seikkailujen ja julkaistujen kampanjoiden p\u00e4\u00e4paino on silti geneerisess\u00e4 &#8220;<em>D&amp;D<\/em>-fantasiassa&#8221;. Yksi aikoinaan suosittu roolipelityyli oli goottilainen romantiikka ja kauhu, mutta siit\u00e4 on suodattunut <em>D&amp;D<\/em>-fantasian nykyiseen muotokieleen vain pieni\u00e4 hippusia.<\/p>\n<p>Goottilaisen romantiikan ja kauhun ytimess\u00e4 on nykyisin kliseisiksi muodostuneiden trooppien hy\u00f6dynt\u00e4minen: haudoistaan nousevat ep\u00e4kuolleet, kummittelevat aaveet, kettinkien kilin\u00e4, narisevat salaovet, sumun keskelt\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4t linnat ja rauniot, pime\u00e4ss\u00e4 loistava ektoplasma ja ukkosen jyr\u00e4hdykset. Koska troopit toimivat oikein hyvin my\u00f6s roolipeleiss\u00e4, on miltei ihme, ettei niihin t\u00f6rm\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 useammin julkaistuja seikkailuja selaillessa.<\/p>\n<figure style=\"width: 492px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/cf.geekdo-images.com\/93nrJTbFF5alTwUA0TEx-g__imagepagezoom\/img\/iayMIWJccPRfRH-06o_wti6gRNQ=\/fit-in\/1200x900\/filters:no_upscale():strip_icc()\/pic523717.jpg\" alt=\"\" width=\"492\" height=\"640\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Judges Guildin <em>Tegel Manor<\/em> on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sekava kokoelma kaameita huoneita!<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kliseiden sammiosta riitt\u00e4\u00e4 ammennettavaa. Goottilaisen kerronnan monipolviseen perint\u00f6\u00f6n kuuluu sellaisia klassikkoja kuin Horace Walpolen <em>Otranton linna<\/em>, Mary Shelleyn <em>Frankenstein<\/em>, Bram Stokerin <em>Dracula<\/em>, Emily Bront\u00ebn <em>Humiseva harju<\/em> ja Edgar Allan Poen &#8220;Usherin talon h\u00e4vi\u00f6&#8221;, joiden hahmot ja tapahtumapaikat ovat ujuttautuneet populaarikulttuurin (mutta eiv\u00e4t t\u00e4ysin viel\u00e4 p\u00f6yt\u00e4roolipelien) ytimeen. Elokuvien puolella mieleen tulevat\u00a0 Universal Picturesin mustavalkoiset <em>Dracula<\/em> ja <em>Frankenstein<\/em> 1930-luvulta, tai 1950-60-luvun Hammer Filmsin klassiset ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t kauhuelokuvat. K\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja inspiraatiota l\u00f6ytyy siis joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Ei siksi liene ihme ett\u00e4 my\u00f6s p\u00f6yt\u00e4roolipeleill\u00e4 on pitk\u00e4 historia goottilaisen kauhun parissa. Tom Moldvayn <em>X2 Castle Amber<\/em> (1981) ja Tracy ja Laura Hickmanin <em>I6 Ravenloft<\/em> (1983) edustavat t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 tarinavetoisempaa kummituskartanoa, kun taas Bob Bledsawn <em>Tegel Manor<\/em> (1977) on miltei sattumanvarainen kokoelma erilaisia kauhuaiheisia hirvi\u00f6it\u00e4 et\u00e4isesti kartanoa muistuttavassa megaluolastossa. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 ei edes yritet\u00e4 punoa vakavasti otettavaa romanttista tarinaa, vaan heitet\u00e4\u00e4n kaikki mahdolliset kauhuelementit keitokseen, ja katsotaan mit\u00e4 siit\u00e4 syntyy.<\/p>\n<figure style=\"width: 587px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/goodman-games.com\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/WebsiteGraphic_HammerHorrorCleric.png\" alt=\"\" width=\"587\" height=\"420\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Peter Cushingin esitt\u00e4m\u00e4 Dr. Van Helsing on Cleric-hahmoluokan esikuva, jonka edesottamuksista juontaa juurensa mm. ep\u00e4kuolleiden k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Goottilaisuudesta ja kauhusta ammentavat seikkailut ja kampanjat olivat pitk\u00e4\u00e4n poissa muodissa, eik\u00e4 80-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen ole kauheasti ilmestynyt niihin kallellaan olevaa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Viime aikoina Patrick Kennedyn kompakti <em>Shadowbrook Manor<\/em> ja Gabor Luxin magnum opus <em>Castle Xyntillan<\/em> ovat kuitenkin korjanneet tilannetta laadukkaalla ja genren klassikoille kumartavalla tyylill\u00e4\u00e4n. Kummitustarinoille on taas kysynt\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole menett\u00e4neet tehostaan piiruakaan.<\/p>\n<p>Itselleni on tullut tutuksi <em>Shadowbrook Manor <\/em>pelinjohtajan n\u00e4k\u00f6kulmasta,\u00a0kuten my\u00f6s <em>Castle Xyntillan<\/em>, jota olen vet\u00e4nyt netin kautta joitain kymmeni\u00e4 sessioita. Niiss\u00e4 kummassakin on vieh\u00e4tt\u00e4nyt ennen kaikkea niiden jonkinlainen tuttuuden ja yll\u00e4tt\u00e4vyyden yhdistelm\u00e4. Niiden troopit ovat kliseisi\u00e4, mutta juuri siksi niin nautittavia, varsinkin jos tilanteille saa kehitetty\u00e4 jonkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n k\u00e4\u00e4nteen. Goottilainen kauhu on nautinnollista my\u00f6s pelattuna, ja olenkin p\u00e4\u00e4ssyt siihen kiinni loisteliaassa <em>Castle Amberissa<\/em> ja <em>D&amp;D:n<\/em> 5. laitoksen <em>Curse of Strahdissa,<\/em> joskaan viimeksi mainittu ei uskallakaan velloa romantiikan kaikkein syvimmiss\u00e4 vesiss\u00e4.<\/p>\n<figure style=\"width: 709px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/assets.bigcartel.com\/product_images\/249937667\/EMDT60-IMG_SML.png?auto=format&amp;fit=max&amp;h=1000&amp;w=1000\" alt=\"Image of Castle Xyntillan\" width=\"709\" height=\"1000\" \/><figcaption class=\"wp-caption-text\">Gabor Luxin <em>Castle Xyntillan<\/em> on <em>Tegel Manorin<\/em> inspiroima moderni megaluolasto, jossa riitt\u00e4\u00e4 tunnelmallista pelattavaa kymmeniksi pelikerroiksi.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kuten todettua, olen itse goottilaisen kauhun suuri yst\u00e4v\u00e4, nimen omaan sen kaikkein kliseisimm\u00e4ss\u00e4 muodossa. Oma l\u00e4hestymistapani vet\u00e4\u00e4 kauhukampanjoita on herk\u00e4sti &#8220;over-the-top&#8221;, jolloin siihen kuuluu kaameaa naurua, pateettisia monologeja ja veret pys\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 kuolon korahduksia. Gotiikassa on kiinnostavaa sen ylett\u00f6myys ja runsaus, joita voi oikein hyvin edist\u00e4\u00e4 hienovaraisten tarinank\u00e4\u00e4nteiden ja kunnianhimoisten visioiden sijaan. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannata pel\u00e4t\u00e4 tahatonta komiikkaa, sill\u00e4 kauhun ja komedian risteyspisteess\u00e4 piilee niiden kummankin todellinen voima.<\/p>\n<p><em>Castle Xyntillan<\/em> ja<em> Tegel Manor<\/em> osoittavat ett\u00e4 <em>D&amp;D<\/em>-kampanja voi hyvinkin py\u00f6ri\u00e4 kaamean kauhulinnakkeen tutkimisen ymp\u00e4rill\u00e4. Jos l\u00e4htisin itse suunnittelemaan sen kaltaista haamulinnaa, t\u00e4ht\u00e4isin luultavasti hieman <em>Castle Xyntillania<\/em> suurempaan mittakaavaan, jossa linnalla olisi enemm\u00e4n kokoa ja kourallinen erillisi\u00e4 teemoitettuja alueita tai &#8220;biomeita&#8221;. Kauhuteemaan sopii my\u00f6s hyvin kamppailu harvempia mutta voimakkaampia hirvi\u00f6it\u00e4 vastaan, niin ett\u00e4 jokainen taistelu on potentiaalisesti viimeinen, joten kehittelisin jokaiselle biomille oman pomovastuksensa ja sen ymp\u00e4rille kiertyv\u00e4n hirvi\u00f6ekosysteemin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monet roolipeliseikkailut sijoittuvat Forgotten Realmsin kaltaisiin geneerisiin korkeafantasiamaailmoihin. Muitakin vaihtoehtoja, vaikkapa miekka ja magia -henkisi\u00e4 barbaarimaailmoja, tietysti on, mutta seikkailujen ja julkaistujen kampanjoiden p\u00e4\u00e4paino on silti geneerisess\u00e4 &#8220;D&amp;D-fantasiassa&#8221;. Yksi aikoinaan suosittu roolipelityyli oli goottilainen romantiikka ja kauhu, mutta siit\u00e4 on suodattunut D&amp;D-fantasian nykyiseen muotokieleen vain pieni\u00e4 hippusia. Goottilaisen romantiikan ja kauhun ytimess\u00e4 on nykyisin kliseisiksi&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/archives\/5817\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Kampanjaidea: Haamulinna<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1935,133],"tags":[514,2386,2383,2011,2157,5,2387,2391,2388,66,2384,1024,2378,2379,2395,2382,2380,2389,220,1551,2007,2385,2381,1889,2396,2189,1890,2016,2393,326,2006,2394,2392,2390],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5817"}],"collection":[{"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5817"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7616,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5817\/revisions\/7616"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/iimu.kapsi.fi\/limunropellukset\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}