“[I]n ancient times casting lots was not considered to be gambling in the modern sense but instead was connected with inevitable destiny, or fate. Anthropologists have also pointed to the fact that gambling is more prevalent in societies where there is a widespread belief in gods and spirits whose benevolence may be sought. The casting of lots, not infrequently dice, has been used in many cultures to dispense justice and point out criminals at trials—in Sweden as late as 1803. The Greek word for justice, dike, comes from a word that means “to throw,” in the sense of throwing dice.” — Encyclopædia Britannica / Gambling
4 comments
Leave a comment
You must be logged in to post a comment.
Oosom!
Nopanheitot takaisin oikeudenkäynteihin!
Plussia ja miinuksia lieventävistä ja raskauttavista asianhaaroista.
Arpa on heitetty!
Juuri tästä syystä sisällytin Joonan kirjan ensimmäisen luvun Lohikäärmeliiton englanninkielisen laitoksen alkuun. Olennaiisin kohta menee näin: “Then the sailors said to each other, “Come, let us roll dice to find out who is responsible for this calamity.” So they did and Jonah rolled the lowest.
Oli todella awesomee saada tietää tästä asiasta. Kaikki se, mikä ei ollut ihmisen hallinnassa nähtiin olevan jumalten hallinnassa, mikä koski paitsi ihmisten kohtaloita myös tietysti nopanheittoja. Näinollen oli loogista päätellä, että noppia tai kilpailuita voitiin käyttää jumalten tahdon tarkistamiseen.
Olympian kisojen voittajien kotikylä sai kunniaa ja voittaja loppuelämänsä turvatuksi juhlittuna sankarina, mutta ei siksi, että juoksi tai paini erityisen hyvin, vaan siksi että oli SELVÄSTI JUMALTEN SUOSIOSSA. Aivan kriittisen olennainen pointti, ja iso ero siihen miten nykyään tähtiin suhtaudutaan.