Pelivuosi 2023

Vuosi lähenee loppuaan, joten lienee paikallaan hieman kerrata mitä kaikkea on tullut pelattua. Meneillään on tällä hetkellä kolme aktiivisesti pelinjohtamaani kampanjaa, joista Sheirtalariin tällä hetkellä sijoittuva kampanja on pitkäikäisin 84:llä pelikerrallaan ja yli kymmenen vuoden iällään. Toiseksi vanhin kampanja Avalon on puolestaan kestänyt pari vuotta ja 37 pelikertaa ja Salaperäinen saari vasta alle vuoden, jona… Continue reading Pelivuosi 2023

Roolipelistandardit ja B/X Commons

Olen täälläkin pohdiskellut sivumennen erilaisten roolipelien keskinäistä yhteensopivuutta, tai pikemminkin valitellut sen puutetta, ja sitä minkälaisia hyötyjä todellisesta yhteensopivuudesta voisi olla. Nykyiselläänhän maailmassa on varmasti satoja tai tuhansia erilaisia julkaistuja roolipelejä, joiden säännöt poikkeavat kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan. Toki on olemassa myös muutamia standardeja, kuten vaikkapa GURPS, alkuperäisen Call of Cthulhun ja RuneQuestin taustalta… Continue reading Roolipelistandardit ja B/X Commons

Minkä kokoinen on sopiva kampanjamaailma?

Kuinka suuri kampanjamaailma tarvitaan onnistuneeseen peliin? Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys, johon ei varmaankaan ole vain yhtä oikeaa vastausta. Olen kuitenkin yhä enemmän sitä mieltä että monet julkaistuista kampanjamaailmoista käsittelevät aihettaan väärällä tavalla. Toki on hienoa ja tunnelmallista jos maailma luodaan “ylhäältä alas”, niin että kampanjamaailmalla on oma uniikki kosmologiansa, oma kalenterinsa ja jumaltarustonsa,… Continue reading Minkä kokoinen on sopiva kampanjamaailma?

Saksalaiset roolipelit: Das Schwarze Auge

Olen viime aikoina kirjoitellut ruotsalaisista roolipeleistä, mutta pääsin syksyn mittaan myös testaamaan Das Schwarze Augen (DSA) kolmoslaitosta vuodelta 1993. Kyseessä on siis saksalaisten oma D&D, jolla on edelleen todella vahva asema sakansankielisillä markkinoilla. DSA ei sääntöteknisesti ole kovin lähellä D&D:tä, vaan pikemminkin ihan oma versionsa D&D-tyyppisestä, suhteellisen korkeafantastisesta maailmasta. Pelin oletusmaailma Aventuria on täynnä D&D-henkisiä fantastisia genrekliseitä, niin… Continue reading Saksalaiset roolipelit: Das Schwarze Auge

Ruotsalaiset roolipelit: Eon

En ollut ennen Ruotsiin muuttoa kuullut ruotsalaisesta Eon-roolipelistä, mutta se tuntuu olevan aika keskeisellä paikalla paikallisessa roolipelikulttuurissa, sillä siihen on ilmeisesti ilmestynyt sivumääräisesti eniten materiaalia. Vahvasti simulaatiopainotteisten pelien leiriin kuuluvaa Eonia on julkaistu vuodesta 1996 lähtien. Kolme ensimmäistä laitosta tulivat ulos aikaisemmin kyberpunkpeli NeoTechin (1993) julkaisseen Neogamesin kustantamina. Neogamesin kustantamien kolmen ensimmäisen laitoksen jälkeen on ilmestynyt vielä neljäs laitos vuonna… Continue reading Ruotsalaiset roolipelit: Eon

The Perrin Conventions

Dungeons & Dragonsin ensimmäisen laitoksen sääntöjä modattiin ahkerasti 70-luvun puolivälissä. Se johtui osittain sääntöjen epämääräisyydestä, mutta toisaalta myös siitä että erittäin kevyisiin sääntöihin oli helppo lisäillä kunkin peliporukan mielestä kiintoisia elementtejä. Myös RuneQuest sai alkunsa OD&D:n muokattuna versiona, ns. The Perrin Conventionsina. Nimi tulee Steve Perrinistä, joka kirjoitti Kaliforniassa suositut talon säännöt ylös vuonna 1977. The… Continue reading The Perrin Conventions

Mitä roolipelejä olen pelannut?

Useimmat roolipelit ovat perussäännöiltään aika samanlaisia. Siitä huolimatta pelipiireissä kiistellään paljon sääntöjen eduista muihin nähden. Silloin pienetkin yksityiskohdat säännöissä voivat tuntua merkityksellisiltä. Pidän itsekin jossain määrin sääntöjen lueskelusta ja vertailusta, joskin sääntönippeliys on viime vuosina saanut monen kohdin väistyä erilaisen roolipelimateriaalin (seikkailujen, ideoiden) lueskelun tieltä. Jäin pohtimaan mitä eri roolipelejä olen varsinaisesti pelannut ja päädyin… Continue reading Mitä roolipelejä olen pelannut?

Korkeafantasian puolustuspuhe

Suomessa on aina pidetty vähän rosoisemmasta fantasiasta. Fantasiapeleistä RuneQuest, Rolemaster ja Harn ovat olleet suuressa suosiossa. Muissa genreissä Twilight: 2000:n kaltaiset simulaatiohenkiset olivat kovinta huutoa 90-luvulla, ja lienevät suosittuja edelleen. Muutkin realistiset ja “elämänmakuiset” pelit ovat keränneet pelaajia jo pitkään, mikä näkyy vaikkapa pitkäaikaisen roolipelilehden Maguksen artikkeleista, joissa korostui usein rosoinen ja “uskottavampi” maailmanluonti. Tämä ei… Continue reading Korkeafantasian puolustuspuhe

Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä

Viikingit eivät tunnetusti tehneet kauppaa ja ryöstelleet vain lännessä, vaan myös idässä. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella varjageiksi kutsutut itäiset viikingit kehittelivät kauppareittejä halki Itä-Euroopan ja Venäjän kohti Mustaa merta, Kaspianmerta ja niiden rannoilla sijaitsevia suurkaupunkeja. Varjagit olivat tunnettuja sotaisuudestaan ja Konstantinopolissa, eli Miklagardissa, oli jopa pitkään heistä ja muista pohjalaisista koostuva henkivartiojoukkonsa, varjagikaarti. Paitsi mielenkiintoista historiallista faktaa,… Continue reading Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä

Totta vai tarua?

Roolipelien yhteydessä puhutaan vähän väliä pelien ja pelaamisen realistisuudesta. Useimmiten realismia kaivataan lisää, mutta mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan? Jos jokin tapahtuma, hahmo tai teko ei ole realistinen, niin mitä se sitten on? Kuinka realistisia tai epärealistisia kuvitteelisen maailman tapahtumat lopulta voivat ovat? Realismikeskustelulla on pitkät juuret. Jo antiikissa puhuttiin taiteiden ja tarinankerronnan yhteydessä mimesiksestä,… Continue reading Totta vai tarua?