Yleisesti ajatellaan että Dungeons & Dragons olisi ilmestyessään vuonna 1974 ollut maailman ensimmäinen roolipeli, mutta asiat eivät ole ehkä ihan niin yksinkertaisia. Roolipelien historia ulottuu aika monenkin määritelmän mukaan paljon sitä kauemmaksi, myös silloin, jos ei haluta lukea lasten leikkejä ja eläytymistä mukaan varsinaiseen roolipelaamiseen. Viimeistään Jon Petersonin kirjat Playing at the World ja The… Continue reading Roolipeli vuodelta 1967
Tag: d&d
D&D on kokoelma minipelejä
Kirjoittelin viime viikolla siitä, miten aikalaiset näkivät 1970-luvulla Dungeons & Dragonsin ennen kaikkea työkalupakkina, jonka avulla kukin pelinjohtaja luo oman versionsa pöytäroolipelaamisesta. Pelin alun perinkin puutteelliset säännöt jättivät jälkeensä ikään kuin luovan aukon, jonka kukin pelinjohtaja tai peliporukka täytti omalla tavallaan. Tällainen ajatus pöytäroolipeleistä on omasta mielestäni hyvin inspiroiva ja olen ainakin osittain samaa mieltä.… Continue reading D&D on kokoelma minipelejä
Työkalupakki vai peli?
Lueskelin hiljattain Jon Petersonin The Elusive Shiftin (2022), jossa käydään lävitse sitä, miten 70-luvun roolipelikulttuuri syntyi sotapelaajien ja scifi-fandomin vuoropuheluna, tai ehkä pikemminkin kahden hyvin erilaisen kulttuurin törmäyksessä. Kirja on oikein suositeltavaa lukemista kaikille roolipelien historiasta kiinnostuneille ja yllätyin taas kerran kuinka monet uusina pitämämme keskustelut ovat itse asiassa paljon vanhempaa perua. Yksi kiinnostava huomio,… Continue reading Työkalupakki vai peli?
RIP Jim Ward
Legendaarinen pelisuunnittelija James “Jim” Ward menehtyi maaliskuussa pitkän sairauden jälkeen. Siitä asti on ollut tarkoitus kirjoittaa hänestä jonkinlainen muistokirjoitus, mutta pääsin aiheeseen käsiksi vasta nyt. Ward on keskeinen hahmo roolipelihistorian kannalta, sillä hän oli mukana jo Gygaxin alkuperäisessä Greyhawk-kampanjassa ja yksi TSR:n pitkäaikaisimpia suunnittelijoita. Ei liene ihme, että Wardilla oli matkan varrella sormensa pelissä monissa… Continue reading RIP Jim Ward
Kampanjaidea: Kaapparit Itämerellä
Olisi välillä kiva pelata jotakin historiallista roolipeliä. Salaperäisen saaren fantastinen 1600-luku oli oikein hauskaa, mutta varsinaisesta historiallisuudesta siinä ei ollut kyse, vaan kampanja oli tiiviisti kiinni seikkailukirjallisuuden perinteissä ja D&D-troopeissa. Yksi hieman historiallisempi idea mikä on pyörinyt mielessä jossakin vaiheessa on ns. saltbox-kampanja Itämerellä Vitaaliveljien aikaan 1300-luvun lopulla, aikana jolloin Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kamppaili… Continue reading Kampanjaidea: Kaapparit Itämerellä
Salaperäinen saari post mortem
Pelasimme tämän viikon keskiviikkona loppuun puolitoista vuotta kestäneen Salaperäinen saari -kampanjamme. Kampanjaa pelattiin yhteensä 22 pelikertaa, mutta niin että välissä oli välillä jopa useiden kuukausien taukoja. Intensiivisimmät pelirupeamat ajoittuvat tämän vuoden kesään, alkukevääseen, viime vuoden kesään ja puolentoista vuoden takaiseen tammi-helmikuuhun. Salaperäinen saari on perusluonteeltaan hiekkalaatikkokampanja, jossa vuoden 1650 ranskalaiset tutkimusmatkailijat tutkiavat eteläiseltä Tyyneltä valtamereltä… Continue reading Salaperäinen saari post mortem
Pool of Radiance
Totesin talvella etten jaksa vielä lähteä mukaan Baldur’s Gate 3 -hypeen, vaan odottelen kesään ja pelailen sillä aikaa mieluummin otoksen vanhempia D&D-tietokonepeliklassikoita. Ensimmäiseksi peliksi valikoitui SSI:n Pool of Radiance (1988), jota tuli aikoinaan pelattua jonkin verran Commodore 64:llä. Se jäi kuitenkin aikoinaan aika tylysti kesken, varmaankin kun nuoren miehen tiedot, taidot ja kärsivällisyys eivät riittäneet… Continue reading Pool of Radiance
Kampanjaidea: Jättiläisrobotit muinaisen sivilisaation raunioilla
Kampanjaidea: Haamulinna
Monet roolipeliseikkailut sijoittuvat Forgotten Realmsin kaltaisiin geneerisiin korkeafantasiamaailmoihin. Muitakin vaihtoehtoja, vaikkapa miekka ja magia -henkisiä barbaarimaailmoja, tietysti on, mutta seikkailujen ja julkaistujen kampanjoiden pääpaino on silti geneerisessä “D&D-fantasiassa”. Yksi aikoinaan suosittu roolipelityyli oli goottilainen romantiikka ja kauhu, mutta siitä on suodattunut D&D-fantasian nykyiseen muotokieleen vain pieniä hippusia. Goottilaisen romantiikan ja kauhun ytimessä on nykyisin kliseisiksi… Continue reading Kampanjaidea: Haamulinna
Pöytäroolipelit suurten mittakaavojen mediana
Julkaistut roolipeliseikkailut keskittyvät usein (turhiin) yksityiskohtiin, kuten vaikkapa linnan keittiön varustelutasoon tai kampanjan pääpahikseksi ajatellun EPH:n taustatarinaan. Koska julkaisut ovat usein pienimuotoisia ja vaatimattomia, jäävät myös odotukset roolipeleistä sellaisiksi. Jos olen jotakin OSR-design-periaatteilta oppinut, on se että pöytäroolipelit soveltuvat pienten ja tarkkojen tarinoiden sijaan erinomaisesti isojen kokonaisuuksien käsittelyyn. On ihan hyväksyttyä kehitellä mahdollisimman tarkka ja… Continue reading Pöytäroolipelit suurten mittakaavojen mediana