Kampanjaidea: Haamulinna

Monet roolipeliseikkailut sijoittuvat Forgotten Realmsin kaltaisiin geneerisiin korkeafantasiamaailmoihin. Muitakin vaihtoehtoja, vaikkapa miekka ja magia -henkisiä barbaarimaailmoja, tietysti on, mutta seikkailujen ja julkaistujen kampanjoiden pääpaino on silti geneerisessä “D&D-fantasiassa”. Yksi aikoinaan suosittu roolipelityyli oli goottilainen romantiikka ja kauhu, mutta siitä on suodattunut D&D-fantasian nykyiseen muotokieleen vain pieniä hippusia. Goottilaisen romantiikan ja kauhun ytimessä on nykyisin kliseisiksi… Continue reading Kampanjaidea: Haamulinna

Kuluneen vuoden pelihommia

Vuosi 2019 on ollut keskivertoa raskaampi opiskeluiden ja työn osalta ja välillä on tuntunut ettei hereilläoloaika riitä kaikkeen mitä tarvitsisi tehdä. Se on luonnollisesti rajoittanut myös pelaamista, vaikka säännöllinen roolipelaaminen hienosti purkaakin arkipäivän stressiä ja monotoniaa. Nyt kun on sopiva aika katsoa taaksepäin, huomaan kuitenkin että pelejä on ollut ihan kiitettävästi, ja että moni kampanja… Continue reading Kuluneen vuoden pelihommia

Arvio: Shadowbrook Manor

Olen syksyn mittaan pelauttanut Patrick Kennedyn Shadowbrook Manor -seikkailua. Pelaamme englanniksi ja peliporukka koostuu yhdestä aikuisesta ja kahdesta alle 10-vuotiaasta lapsesta, joten kokemus on monella tapaa uusi. Mukana on kaksi kääpiötä ja yksi haltija, kaikki ykköstasolla. Hahmoja voisi olla enemmänkin, mutta varovaisella pelaamisella porukka on toistaiseksi välttynyt kuolemilta. Heitän osuma- ja vaurioheitot avoimesti, ja lapsetkin… Continue reading Arvio: Shadowbrook Manor

Mitä hyvä luolasto tarvitsee?

Hyvien ja kiinnostavien luolastojen tekeminen on omanlaisensa taito, jonka täydellinen hallitseminen vaatii työtä. Olemme Iimun kanssa yrittäneet kuvailla prosessia Aloittelevan ja Edistyneen luolamestarin oppaissa, mutta aina voi oppia jotakin uutta. Piirtäessäni Shahar-kaupungin alaisia luolastoja olen seurannut Moldvayn Basic-setin määrittelyjä tyhjien ja muiden huoneiden suhteen, joka tarkoittaa että 2/6 huoneista on tyhjiä, 1/6 on ansoitettu, 2/6 on hirviöitä ja… Continue reading Mitä hyvä luolasto tarvitsee?

Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Olen pitkään ihmetellyt, mikseivät ihmiset pidä enempää meteliä Clark Ashton Smithin neroudesta. Smith oli yksi Weird Tales -lehdessä julkaisseista pulp-kirjallisuuden “kolmesta suuresta” H. P. Lovecraftin ja Robert E. Howardin ohella. Kalifornian syrjäseuduilla kasvanut Smith ei juurikaan käynyt kouluja, mutta luki paljon ja sivisti itseään mm. tietosanakirjoja lukemalla. Kuten Lovecraft, oli Smithkin jonkintasoinen erakko, joka viihtyi parhaiten… Continue reading Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Onneksi olkoon, Tom Moldvay!

Olen monesti maininnut Tom Moldvayn nimen blogissa. Vuonna 2007 kuollut Moldvay muistetaan varmasti parhaiten Basic D&D -säännöstöstään, eli TSR:n vuonna 1980 julkaisemasta Moldvayn “punalaatikosta”. Monet pitävät sitä säännöiltään ylivoimaisena D&D-iteraationa, parempana ja selkeämpänä kuin pari vuotta myöhemmin julkaistu ja suomeksikin käännetty Mentzerin “punalaatikko”, joka pitkälti seuraa Moldvayn jalanjälkiä. Itse olen vain selaillut alkuperäistä Moldvayn D&D:tä, mutta… Continue reading Onneksi olkoon, Tom Moldvay!

Pelaajat pelaajahahmoina

Olen jo jonkin aikaa miettinyt uutta nykypäivään sijoittuvaa kampanjaa. Ideana on luoda pelaajahahmot kampanjassa pelaavien oikeiden ihmisten pohjalta, niin että kaikki ikään kuin pelaavat itseään. Hahmojen ominaisuudet määritetään TimeLords-pelin hengessä esikuviensa kaltaisiksi niin, että voimakkuus liittyy pelaajan kykyyn punnertaa ja vetää leukoja, älykkyys älykkyystestin tulokseen jne. Kampanjan säännöiksi olen kaavaillut D20 Call of Cthulhua, lähinnä… Continue reading Pelaajat pelaajahahmoina

Boot Hill

Olen jo useasti viitannut TSR:n Boot Hill -roolipeliin ja sen yhtäläisyyksiin muiden “hiekkalaatikkoroolipelien” kanssa. Hiekkalaatikkoroolipelit, eli esim. TSR:n julkaisemat Gangbusters ja alkuperäinen Top Secret tai GDW:n En Garde!, keskittyvät nykyroolipelejä enemmän pelaajien tai pelaajaryhmien väliseen kamppailuun, joten niitä voisi kutsua myös vaikkapa PvP-peleiksi. Gygaxin, Brian Blumen ja Dan Kayen yhdessä suunnittelema Boot Hill julkaistiin näistä ensimmäisenä, joten sen tapa… Continue reading Boot Hill

Star Frontiers

Limun ropellusten virallinen Tom Moldvay -hehkutus jatkuu! Viime viikolla kirjoittelin Moldvayn (osittain) tekemästä Gangbusters-pelistä ja sen käyttömahdollisuuksista paitsi omana pelinään, myös D&D-kampanjan taustasäännöstönä. Tällä viikolla aiheena on Star Frontiers avaruusoopperapeli, jonka arvo on ennen kaikkea pulpmaisessa planeettaseikkailussa Jack Vancen Planet of Adventure tai Burroughsin Mars-kirjojen tyyliin. Mitään tieteellistä scifiä peli ei ole, pikemminkin hauskanpitoa outojen muukalaisrotujen kansoittamassa… Continue reading Star Frontiers

Gangbusters

Huomaan, että viime aikoina on kiinnostanut yhä enemmän Tom Moldvayn suunnittelemat pelit ja moduulit. Tom Moldvayhan on mies D&D:n käännettyä punalaatikkoa edeltäneen toisen basic-setin takaa ja lisäksi on kirjoittanut muutaman ikonisen D&D moduulin, Isle of Dread ja Castle Amber päällimmäisinä. Lisäksi mies on tuttu Avalon Hillin julkaisemasta Lords of Creation -“ulottuvuushyppelyroolipelistä”, josta kirjoitin aiemmin täällä, Star… Continue reading Gangbusters