Monet alkuperäisistä D&D-kuvittajista ovat saavuttaneet ikonisen aseman. David Trampierin tai Russ Nicholsonin rosoiset mustavalkokuvat ovat olleet itselle ihan siellä kärkipäässä, eikä Larry Elmoren tai Keith Parkinsonin upeissa kansitaiteissaakaan ole mitään vikaa, puhumattakaan Erol Otuksen hapokkaasta lähestymistavasta. Vaikka osassa yllä luetelluista viehättää nimen omaan viimeistelty piirrosjälki, on jonkinlainen itetaidemaisuus ollut itselleni aina tärkeä osa D&D-taidekokemusta. Siksi… Continue reading Parasta D&D-taidetta?
"Finnicum ropeblogi iactis optimum!"