Roolipelien sääntökirjoissa olevat peliesimerkit ovat varmasti kaikille tuttua kamaa. Ainakin omasta mielestäni ne turhan usein vain toistavat toisiaan, eivätkä oikein jaksa innostaa pelaajia. Tiettyä kiltteyttä ja poliittista korrektiuttakin on omaan makuuni ihan liikaa. Onneksi myös poikkeuksia on olemassa, kuten MAR Barkerin “Example of Play” alkuperäisestä Tékumel-roolipelistä vuodelta 1975. Voiko asiaa paremmin esittää:
Player : (After considerable argument) “Person number two is carefully reaching out with the point of his spear. He pushes just one coin off the altar toward himself . What happens?”
Referee : (Laughing fiendishly) “That’s all it takes to set off the trap. A great metal cage falls clanging down over all of you. I believe you were all up near the altar – nobody specified leaving any of the party behind to guard the door, and I thus assume you were all within the 20 foot square area covered by the cage. (Rolling percentile dice, giving the party a 20 percent chance to have had one or more stragglers outside the cage area – none were). When the cage falls, you also see that the idol on the altar begins to arise. What you thought was its metal surface was actually its armour. At the same time secret doors in the north and south walls also swing open, and fifty smaller versions of the idol file into the room expectantly. You have now encountered the Demon Kurritlakal, the Cracker of Bones, Eater of Skins, Father of One Thousand Progeny, Spawn of Great Durritlamish . . . ”
– Empire of the Petal Throne – The World of Tekumel, page 102
PS. Pitänee kirjoittaa jossakin vaiheessa enemmän MAR Barkerista ja nerokkaasta Tékumel-maailmasta. Onko kellään blogin lukijalla kokemuksia ko. aiheista?
PPS. Bongasin peliesimerkin Planet Algol -nimisestä blogista, joka on yksi kaikkien aikojen suosikeistani roolipeliblogien saralla. Ikävä kyllä blogia ei enää päivitetä, mutta useita samankaltaisia herkkuja löytyy blogin menneistä kirjoituksista.
1 comment