Roolipelikeskustelut ajautuvat ennemin tai myöhemmin käsittelemään harrastuksen tilaa ja ennen kaikkea harrastajien määrää. Useimmiten pelaamista lähestytään myyntilukujen kautta. Sanotaan ettei nykyään juuri kukaan pelaa, että suomenkieliset roolipelimarkkinat ovat liian pienet tai ettei 80-luvun “kulta-aika” koskaan palaa. Keskustelussa viitataan roolipelien myyntilukuihin, esim. siihen että suomennettua D&D:n “punalaatikkoa” myytiin Fantasiapelien arvion mukaan aikoinaan 65 000 kappaletta ja että nykypelit myyvät vain murto-osan siitä. Mutta jos unohdetaan myyntiluvut, niin kuinka moni nykyisin pelaa roolipelejä?
En tiedä kuinka paljon roolipelikeskusteluissa on otettu kantaa Tampereen yliopiston pari vuotta sitten tekemän Pelaajabarometri 2011:n tuloksiin ja/tai analysoitu niitä, joten teen tässä joitain alustavia huomioita tulosten suhteen, vaikka joku muukin on saattanut vastaavanlaisia asioita kirjoitella. Kannattaa myös huomioida ettei Pelaajabarometri 2011 suinkaan ole ainoa suomalaista pelaamista käsittelevä tutkimus, vaan että sitä edelsi kaksi muuta: Pelaajabarometrit 2009 ja 2010. Tässä lainaus Pelaajabarometri 2011:n roolipelejä ja muita “eläytymispelejä” koskevista tuloksista:
Kaikista | Naisista | Miehistä | ||||
Pelaajia | Aktiivisia | Pelaajia | Aktiivisia | Pelaajia | Aktiivisia | |
5,4 | 1,7 | 3,1 | 0,2 | 7,7 | 3,2 | Keräilykorttipelit |
19,6 | 6,5 | 10,7 | 1,3 | 27,8 | 11,4 | 10-19 |
9,6 | 3,6 | 3,7 | 0 | 15,1 | 7,1 | 20-29 |
1,9 | 1,2 | 1,3 | 0 | 2,4 | 2,4 | 30-39 |
3,9 | 0 | 2,3 | 0 | 4,4 | 0 | 40-49 |
1,1 | 0 | 2,1 | 0 | 0 | 0 | 50-59 |
0,6 | 0 | 1,1 | 0 | 1,2 | 0 | 60-69 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 70-75 |
4,6 | 1,1 | 2,4 | 0,9 | 6,9 | 1,2 | Roolipelit |
13,7 | 5,2 | 8 | 6,7 | 19 | 3,8 | 10-19 |
12 | 1,8 | 2,5 | 0 | 20 | 3,5 | 20-29 |
1,9 | 0 | 1,3 | 0 | 2,4 | 0 | 30-39 |
2,8 | 0 | 2,3 | 0 | 3,3 | 0 | 40-49 |
0,5 | 0 | 1,1 | 0 | 0 | 0 | 50-59 |
0,6 | 0 | 1,2 | 0 | 0 | 0 | 60-69 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 70-75 |
1,9 | 0,2 | 1,1 | 0 | 2,6 | 0,4 | Liveroolipelit |
6,5 | 1,3 | 2,6 | 0 | 10,1 | 2,6 | 10-19 |
3,6 | 0 | 1,2 | 0 | 5,8 | 0 | 20-29 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 30-39 |
2,2 | 0 | 2,3 | 0 | 1,1 | 0 | 40-49 |
0,5 | 0 | 1,1 | 0 | 0 | 0 | 50-59 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 60-69 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 70-75 |
1,8 | 0,4 | 0,5 | 0 | 3,1 | 0,9 | Miniatyyritaistelupelit |
5,2 | 0 | 1,3 | 0 | 8,9 | 0 | 10-19 |
4,8 | 3 | 0 | 0 | 9,4 | 5,8 | 20-29 |
1,2 | 0 | 0 | 0 | 2,4 | 0 | 30-39 |
0,6 | 0 | 1,1 | 0 | 0 | 0 | 40-49 |
0,5 | 0 | 1,1 | 0 | 0 | 0 | 50-59 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 60-69 |
0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 70-75 |
Pelaajabarometri 2011: Pelaamisen muutos. Juho Karvinen & Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto / TRIM 2011. Koko raportti löytyy netistä täältä.
Tulokset eivät ole enää uunituoreita, mutta jotain kättä pidempää ne edelleen tarjoavat roolipelikeskusteluunkin. Lukujen mielenkiintoisinta antia lienee, että aktiivisia roolipelaajia on 1,1 % otannasta. Ylipäänsä roolipelaajia, eli sellaisia jotka ovat pelanneet roolipelejä viimeisen vuoden aikana, on 4,6 % otannasta. Vaikka tutkimuks ja sen tulokset painottavat digitaalista pelaamista ja sen kartoitusta, vaikuttaisi eläytymispelejä kartoittavan osion mukaan olevan mahdollista todeta, että miltei 50 000 suomalaista pelaa roolipelejä “aktiivisesti”, eli vähintään kerran kuukaudessa.
Aktiivisesti pelaavien määrä on suoraan sanottuna huima! En alkuun ollut uskoa tuloksia, vaan aloin saman tien etsimään jonkinlaista pilkkuvirhettä aineistosta. Tulokset ovat kuitenkin yhteneväisiä vuoden 2010 Pelaajabarometrin kanssa, jonka tekijät tulevat Tampereen sijaan Jyväskylän yliopistosta (Eero Kuronen & Raine Koskimaa), joten niihin voinee luottaa. Jos ajatellaan että tulokset pitävät paikkansa, voi niitä yrittää järkeistää eri tavoin. Ensinnäkin kyselylomakkeessa ei tehdä kauhean selkeää eroa digitaalisten ja ei-digitaalisten pelien välillä, joten vastaaja joka on vastannut kyselyyn suhteellisen nopeasti, on saattanut vain bongata kategorian roolipelit ja sen esimerkkipelin Dungeons & Dragons ja ilmoittanut pelaavansa sitä vähiintään kerran kuussa, vaikka onkin tosiasiassa pelannut jotakin pelin digitaalista versiota (Baldur’s Gate, Neverwinter Nights jne).
Toiseksi roolipeleja pelanneet keskittyvät lähinnä 10-19-vuotiaisiin, joista peräti 5,2 % kertoo pelanneensa niitä aktiivisesti (eli n. 32 000), ja 20-29-vuotiaisiin, joista 1,8 % kertoo pelannensa niitä aktiivisesti (eli n. 12 000). Itse olen kuvitellut että nykyteinit eivät pelaisi roolipelejä juuri lainkaan, mutta jos otetaan huomioon erilaiset foorumipelit ja MMORPG:t ja jos vastaajat ovat ymmärtäneet roolipelit laveammin kuin pelkästään pöydän ääressä pelattavina roolipeleinä, voi tulos hyvinkin pitää paikkansa. Monet ovat myös saattaneet saada isoveljen, serkun tai isän perintönä pelikirjoja tai päässeet sitä kautta peliporukkaan…
Silmiinpistävää on myös se, etteivät 30-39-vuotiaat ole ilmoittaneet pelaavansa aktiivisesti roolipelejä, joten allekirjoittanut ja ilmeisesti suurin osa tämän blogin lukijoista on aikamoisia tilastopoikkeamia. Ehkäpä siitäkin syystä, ja kun en ole tekemisissä nykyteinien kanssa enkä heidän sielunelämäänsä ymmärrä, on allekirjoittaneella niin vääränlainen kuva roolipelaamisen nykytilasta. Ainakin kerran kuluneen vuoden aikana roolipelejä pelanneita 30-39-vuotiaita on 1,9 % (eli n. 13 000), joka kuulostaa minun korvaani ihan loogiselta, kyllähän monet entiset aktiivipelaajat edelleen pelailevat “silloin tällöin”.
Ehkä kiteyttäen voi sanoa, että roolipeliharrastajia on tutkimuksen mukaan tämän päivän Suomessa yllättävänkin monta. Jos kuitenkin palataan alussa käsiteltyihin myyntilukuihin ja niiden pienuuteen, voidaan todeta, ettei harrastajien määrä välttämättä näy pelikauppojen myyntilukuina yms, koska roolipelaaminen on lähtökohtaisesti sellainen harrastus, ettei siihen tarvitse laittaa ollenkaan rahaa. Monet pärjäävät oikein hyvin noppasetin ja parikymmentä vuotta sitten hankitun AD&D Player’s Guiden tai suomennetun punalaatikon avulla. Unohdetaan siis myyntiluvut hetkeksi ja iloitaan siitä asiasta, ettei pelaamiseen lopulta tarvita mitään muuta kuin hyvä porukka ja mielikuvitusta…
Vielä loppuun: minulla ei ole minkäänlaista tilastollisen analyysin koulutusta tai kokemusta, joten olen saattanut tehdä ihan alkeellisiakin ajatusvirheitä, joita saa mielellään korjata!