Shahar, eli Tuhansien hopeakellojen kaupunki, on muutaman kymmenen tuhannen asukkaan aavikkokaupunki, joka kohoaa kukkulalla Shaarmidin ruohotasankojen ja suolaerämaiden yllä. Kaupunkia hallitsee Mustaksi kuningattareksi kutsuttu Badroubor ja tämän henkivartiokaarti, Vaering-vartio, joka koostuu pohjoisen sotureista. Kuningattaren valta-asema ei kuitenkaan ole absoluuttinen, sillä Shaharia ympäröiviä aavikoita hallitsevat nomadijoukot ovat sille ainainen uhka. Nomadeja johtavien “hiekkaprinssien” varakkuus perustuu hevosten kasvatukseen ja kauppakaravaanien ryöstelyyn.
Uusin kampanjamme sijoittuu Shahariin ja sen alapuolisiin katakombeihin, temppeleihin ja luolastoihin. Kampanjan tyylinä on perus-D&D:stä astetta miekka ja magiamaisempi pelityyli. Kaupungin temppelit käyvät keskenään valtapelejä, joihin pelaajahahmotkin ennen pitkää luultavasti sotkeutuvat. Miekan ja magian perinteiden mukaisesti kaupungin kauppiaat ovat ahneita, papit korruptoituneita ja taikurit vallanhimoisia. Orjuus on kaikkialla yleistä ja älyllisiä olentoja myydään kuin karjaa. Tässä maailmassa varkaat, haudanryöstäjät ja onnenonkijat ovat hyviä ja oikeamielisiä, sillä he taistelevat läpeensä korruptoitunutta valtajärjestelmää vastaan.
Shahar on kaupan keskus, jonka lävitse kauppakaravaanit kulkevat matkallaan idän ja lännen välillä. Kaupungin oma tuotanto perustuu aavikolta löytyvien maagisten suolojen hyödyntämiseen. Kultaa, kääpiöiden takomia taidokkaita aseita, huumeita, naphtaa, orjia, mausteita ja silkkiä kulkee kaupungin lävitse. Pohjoisessa kauppareitti päättyy Innarlithiin, ahneiden kauppiaiden hallitsemaan merenrantakaupunkiin, idässä se kulkee aina Maa-ahjoon ja muihin idän kääpiövaltakuntiin ja lännessä puolestaan Sheirtalariin, joka tunnetaan myös Hohtavan meren kaupunkina.
Shahar on paitsi kaupan, myös uskontojen keskus. Kuusi eri temppeliä hallitsee kaupungin uskonnolista elämää. Niistä neljän arvoasema perustuu hautajaismenonoihin. Nephlen papit hautaavat kuolleet rakennusten katoille, josta kaupungin liepeillä pesivät lukemattomat linnut käyvät kaluamassa luut valkoisiksi. Kamakan temppeli hallitsee kaupungin vesivaroja ja hautaa kuolleet valtaviin vesisäiliöihin kaupungin alle. Sekhmetin papit polttavat kuolleet valtavissa ruumisrovioissa, joista nousee mustaa savua kaupungin ylle. Amurrun temppeli hallinnoi puolestaan kaupungin alaisia katakombeja, joihin kuolleet lasketaan ikuiseen lepoonsa.
Lisäksi kaupungissa on kaksi muuta vaikutusvaltaista temppeliä. Kuun temppelin papeilla on hallussaan kuolleiden henkiin herättämisen salaisuus. Aunringon temppeli on rakennettu “Ikuisuuden syöjän”, aavikolta löytyneen poikalapsen ympärille. Lapsi leijuu läpinäkyvän pallon sisässä ikuisessa unessa, eikä ole ikääntynyt vuosien mittaan lainkaan. Kerran vuodessa lapsi aukaisee silmänsä ja kertoo papistolle tahtonsa.