Kirjoittelin jo aikaisemmin strategiapelikartoista ja sivusin niiden vaikutusta roolipelikarttoihin. Onkin aika kiinnostavaa, miten strategiapelien jo 70-luvulla erittäin näyttävät kartat saivat vaikuttaa myös roolipelien maailmakuvauksiin. Heksapohjainen kartta oli kätevä apuväline roolipelimaailmoissa liikkumiselle, voihan sen avulla mitata etäisyyksiä kätevästi, tai peräti abstrahoida ulkoilmaliikkumisen heksasta toiseen etenemiseksi. Heksakartan edut ovat toki huomattavia myös paronikuntien ja muiden läänitysten hallitsemisessa.
Poimin viimeksi hienoja esimerkkejä etenkin strategiapelien puolelta, mutta löytyy varhaisista roolipelikartoista myös kaikenlaisia helmiä Darlenen Greyhawk kartan lisäksi. Itse arvostan ennen kaikkea sitä, että kartassa on yksityiskohtaisen informaation lisäksi myös seikkailun tuntua, hienoja vahvoja värejä ja elämää suurempia maisemia. Ei olekaan järkevää tehdä kartasta täydellistä keskiaikamaailman simulaatiota, vaan pikemminkin aina lisätä ripaus ekstraa, joka tekee kartasta riittävän mielenkiintoisen peliä ajatellen.
