Dungeons & Dragons ei ole vain yksi peli, vaan nimen alle mahtuu useita saman teeman variaatioita. Gygaxin kirjoittama alkuperäinen D&D vuodelta 1974 (eli 0e) eroaa aikalailla tällä hetkellä tuoreimmasta neloslaitoksesta (4e). Samalla tavalla AD&D:n ensimmäinen laitos vuodelta 1978 (1e) on eri peli kun sen kanssa rinnakkain julkaistu Frank Mentzerin D&D Basic Set (eli ”punalaatikko”). AD&D:n toinen laitos vuodelta 1989 (2e) eroaa puolestaan monessa suhteessa kuin Wizards of the Coastin yksitoista vuotta myöhemmin julkaisemasta avoimen lisenssin kolmannesta laitoksesta (3e).
Vaikka isoin (tai pahin) roolipelibuumi sijoittuu johonkin 1980-luvun puoliväliin, oli myös vuonna 2000 ilmestynyt kolmas laitos monella tapaa valtaisa menestys. Sen Open Source -säännöt ovat pitkälti vastuussa valtaisasta julkaisubuumista 90-luvun lopussa. D&D:n myyntimäärät lähtivät kasvuun, sääntöjä yhtenäistettiin ja tasapainotettiin. Myös monet pienemmät yritykset hyötyivät innostuksesta. D&D oli vielä neljännen laitoksen ilmestyessä alansa markkinajohtaja, mutta on sen jälkeen menettänyt asemansa 3.5 versiosta edelleen kehitetylle Pathfinderille. Pathfinderkin on tunnistettavasti D&D:tä, vaikka moni Gygaxin alkuperäistä intohimoisesti pelaava on varmaan asiasta eri mieltä…
Jokainen D&D:n versio on suosinut tiettyä pelityyliä. Siinä missä Gygaxin D&D alun alkaen painotti fantastista luolastokoluamista, tuli peliin AD&D:n myötä uusien hahmoluokkien ja esimerkiksi taitojen lisäksi yhä enemmän erilaisia maailmoja, jotka keskittyivät kaikki vähän eri asioihin. Dragonlance lohikäärmeratsastajineen kehitettiin lähinnä kirjojen oheistuotteena, Forgotten Realmsissa on ”kaikille jotakin”, Ravenloft on se alkuperäinen vampyyriroolipeli, Birtright keskittyy kuningaskuntien hallitsemiseen ja niin edelleen. AD&D:n käsistä lähteneen sääntö- ja maailmamoninaisuuden julkaistu kolmoslaitos paneutui ymmärrettävistä syistä sääntöjärjestelmän tasapainottamiseen ja neljäs laitos puolestaan World of Warcraftista innoituksen saaneeseen tiimipelaamiseen. Pelejä on todellakin monia.
Kaikkia ei kuitenkaan kiinnosta uusin ja pisimmälle kehitetty roolipelituote. Alkuperäistä D&D:tä, Original Dungeons & Dragonsia, pelaa edelleen moni joka ei ole innostunut yhä tuotteistetummasta D&D:stä. Kolmoslaitoksen ilmestyessä Wizards of the Coastin vastainen mieliala nousi entisestään vanhan koulun pelaajissa. Monet pelaavat Gygaxin alkuperäisen pelin lisäksi myös erilaisia ”retroklooneja”, jotka pyrkivät luomaan uudelleen alkuperäisen D&D:n tunnelman.
Myös retrokloonien suhteen on valinnanvaraa. Ensimmäinen puhdas retroklooni Old School Reference & Index Compilation (OSRIC) ilmestyi 2006 ja se keskittyy alkuperäisen AD&D:n mallintamiseen. Labyrinth Lord käyttää puolestaan hyväkseen WotC:n OGL-lisenssiä vuoden 1981 sääntöjen mallintamiseen, Dungeon Crawl Classics on Gygaxin inspiraatiolukemislistasta Appendix N:stä kumpuava d20-versio alkuperäisestä AD&D:stä, Swords & Wizardry mallintaa Gygaxin alkuperäistä vuoden 1974 versiota, Suomi-yhteyksistä tuttu Lamentations of the Flame Princess keskittyy Lovecraftin tyyppiseen ”weird fantasyyn” ja niin edelleen. Jokaisella retrokloonilla on oma innokas yhteisönsä, sillä pelit ovat monesti paljon tunnelmallisempia kuin uudet viralliset versiot. Esimerkiksi täältä löytyy lisää tietoa kaikista mahdollisista eri D&D-versioista ja niitä mallintavista retroklooneista.
Ennakkotietojen mukaan D&D:n uusi laitos (viitoslaitos tai D&D Next) tulee olemaan paluu vanhaan. Beta-vaiheessa olevat säännöt ovat monin tavoin paluu kolmoslaitokseen, tai peräti sitä edeltäneeseen vaiheeseen. Retrokloonit ovat saaneet myös Wizards of the Coastin mietteliääksi.
Limun ropelluksissa on tässä vaiheessa pelattu ainoastaan Mentzerin punalaatikkoa, mutta jotakin puhetta on ollut Gygaxin alkuperäisiin sääntöihin tutustumisesta. Katsotaan kuinka projektissa käy…
PS. Älä myöskään unohda tarkastaa tuoretta kolmoslaitoksen suomenkielistä käännöstä Lohikäärmeen luola. Sitä on työstetty pitkään, joka todellakin näkyy sliipatussa lopputuloksessa. Hienoa työtä Seppo Raudaskoski!
Hei, ja kiitos kehuista! Ja kiitos tästä blogista, joka näyttäisi olevan heittämällä paras suomenkielinen ropeblogi tällä hetkellä. Hyvää settiä!
Kiitos näistä kauniista sanoista! Ja tervetuloa mukaan kokeilemaan roll20:stä joku kerta 🙂
Pannaan asia harkintaan!
Kiva kun tykkäsit! Tässä oon viime aikoina pohtinut kuinka hienoa on 25-vuoden roolipeliharrastamisen jälkeen kun alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään mistä hommassa on kyse. /niklas