Points of Light

Hyviä kampanja- tai maailmalähdeteoksia on vaikea löytää. Oman kokemukseni mukaan julkaistut kampanjalähdeteokset ovat aivan liian usein täynnä sellaista tietoa ja historiaa jolle pelinjohtajalla on hyvin vähän käyttöä varsinaisessa pelitilanteessa tai sen valmisteluvaiheessa. Valtaosa kampanjalähdeteoksista käsittelee liian yleisiä asioita liian väljästi tai sitten ne sukeltavat Harn-lähdeteosten tyyliin kuvailemaan sepän serkun kaiman peltoalan kokoa neliömetrin tarkkuudella. Kaipaisinkin lähdeteoksiin huomattavasti enemmän konkretiaa ja pelitilannetta silmälläpitäen käsikirjoitettua sisältöä, mutta en kuitenkaan pelkkiä väestönlaskennallisia taulukoita.

Joitain poikkeuksia tietysti on. Yksi oikein hyödyllinen esimerkki on Robert Conley Goodman Gamesilla julkaisemat Points of Light ja Points of Light II -lähdeteokset. Kirjat ilmestyivät jo yli kymmenen vuotta sitten neloslaitokselle, joka tekee niistä entistä kiinnostavampia, kun pitää mielessä minkälaisia putkijuoksuja neloslaitokselle julkaistut “viralliset” kampanjat muuten olivat. Kumpikin kirja sisältää itse asiassa neljä eri (toisiinsa liitoksissa) olevaa n. 20 x 30 heksan kokoista karttaa, joissa jokainen heksa vastaa 5 mailia. Tämä maltillisen kokoinen alue kuvataan sitten 12 sivussa, niin että yleistason kuvaukselle ja satunnaiskohtaamisille ja huhuille on varattu yhdestä kahteen sivua, kartalle sivu, pienemmille alueille ja faktioille kolmesta neljään sivua, sekä yksittäisille heksakuvauksille viisi sivua.

Robert Conleyn karttojen tyyli muistuttaa hyvällä tavalla Judgesin Guildin alkuperäisistä Wilderlands-kartoista.

Kokoluokka on aivan sopiva, ellei miltei täydellinen. Jotkin keskeiset paikat, kaupungit ja linnat saavat oman pienen karttansa ja kuvauksensa, mutta niissäkään ei jäädä vellomaan turhanpäiväisissä yksityiskohdissa. Huhutaulukot, satunnaiskohtaamiset ja heksakuvaukset sisältävät riittävästi toisiinsa viittavia linkkejä, niin että maailma alkaa tuntumaan oikealta ja asutulta. Linkit myös muodostavat alueelle erilaisia tarinoita ja tarinoiden siemeniä, jotka sitten voivat aktualisoitua tai olla aktualisoitumatta pelin edetessä. Sisältöä ja tarinaa on siten tarpeeksi ettei kampanja tunnu autiomalta, mutta tarpeeksi vähän ettei se ala tuntua pelinjohtajan pakottamalta ratakiskoitukselta.

Curnitha saa osakseen paitsi tiiviin kuvauksen ja tiedot asukkaista, myös pienen kartan.

Enkä nyt tietenkään tarkoita että Points of Light -julkaisut olisivat virheettömiä. Suurin osa niiden kuvaamista kampanjoista on vähän turhan vaniljafantasiaa omaan makuuni, eivätkä heksakuvaukset varsinaisesti yllätä sisällöllään tai innostavuudeltaan. Taidekin on korkeintaan keskinkertaista ja kaupunkien ja muiden sijaintien kartat liian pieniä. Silti julkaisujen kokoluokka ja formaatti ovat mielestäni täydellisiä. 12 sivuun mahtuu yllättävän paljon, varsinkin kun abstraktiotaso pysyy sopivana. Kaikkea on turha selittää juurta jaksain, vaan pikemminkin tarjota pelinjohtajalle tarpeeksi innostavia tarinasiemeniä ja eri osiot yhteen punovia sisältöjä, jotta tämä voi sitten niiden perusteella luoda oman toimivan kampanjansa.

Vaikka pidän kovasti myös mm. Yoon-Suinista, Ultaviolet Grasslandsista ja muista taiteellisimmista OSR-helmistä, on Points of Lightien miltei insinöörimäisessä täsmällisyydessä ja tehokkuudesta silti paljon sellaista mistä nykyjulkaisutkin voisivat ottaa oppia. Goodman Gamesin tarjoamasta ilmaisesta ennakkoversiosta voi tarkastella tarkemmin minkälaisista teoksista on lopulta kyse.

Leave a comment