Roolipeleissä käytetään usein karttoja, mutta harvemmin pohditaan sitä, minkälaisia funktioita niillä on. Pohdiskelimme vuosi sitten Mielikuvituksen maantiede -näyttelyn yhteydessä erilaisten pelikarttojen rooleja ja merkityksiä. Huomasimme ainakin sen, että kartat ovat monimutkainen kulttuurinen väline, joka taipuu yllättävän monenlaiseen esittämiseen. Palaan nyt aiheeseen ja nostan keskusteluun kolme pöytäroolipelien näkökulmasta oleellista kartan funktiota. Karttoja ajatellaan perinteisesti suunnistamisen apuna,… Continue reading Roolipelikarttojen eri funktiot
Author: Uplaidos Oscea
Lord of Light
Roger Zelaznyn Lord of Light on omanlaisensa yhdistelmä sci-fiä, hindulais- ja buddhalaismystiikkaa, sekä new age -meininkiä. Vuonna 1967 julkaistu kirja kuvaa kadonneelta Urathin planeetalta maapallolle tulleita avaruusmatkaajia, jotka päätyvät muokkaamaan itsestään jumalavatareja hallitakseen planeetan alkuperäisasukkaita, näin synnyttäen ikään kuin vahingossa uskonnot. Lord of Light oli yhtenä inspiraation lähteenä Shahar-kampanjan taustalla, olihan myös Shaharissa juonenkäänteenä se,… Continue reading Lord of Light
Pöytäroolipelit suurten mittakaavojen mediana
Julkaistut roolipeliseikkailut keskittyvät usein (turhiin) yksityiskohtiin, kuten vaikkapa linnan keittiön varustelutasoon tai kampanjan pääpahikseksi ajatellun EPH:n taustatarinaan. Koska julkaisut ovat usein pienimuotoisia ja vaatimattomia, jäävät myös odotukset roolipeleistä sellaisiksi. Jos olen jotakin OSR-design-periaatteilta oppinut, on se että pöytäroolipelit soveltuvat pienten ja tarkkojen tarinoiden sijaan erinomaisesti isojen kokonaisuuksien käsittelyyn. On ihan hyväksyttyä kehitellä mahdollisimman tarkka ja… Continue reading Pöytäroolipelit suurten mittakaavojen mediana
Warren Spector ja Moby Dick
Olen täällä blogissa aiemminkin pohtinut Warren Spectorin uraa pelisuunnittelijana, ja sen taustalla piileviä oletuksia tietokonepeleistä ja niiden tavoitteista. Spector tunnetaan ennen kaikkea “immersive simeistä”, eli Ultima Underworldin, System Shockin, Deux Ex:n ja niiden sielunkumppaneiden kaltaisista FPS-peleistä, joissa pelaaja voi vapaasti valita lähestymistapansa. Spectorin ura on huikea ja sen varrelle mahtuu työskentelyä niin Steve Jackson Gamesissa,… Continue reading Warren Spector ja Moby Dick
Dwarf Fortress
Dwarf Fortress on varmasti yksi vaikuttavimpia ja vaikutusvaltaisimpia tietokonepelejä koskaan. Muistan fiilistelleeni sen varhaisempaa versiota jo joskus 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Silloinkin peliä tuli pelattua, ja sainpa joskus jopa ihan toimivan kääpiöyhdyskunnan järjesteltyä, mutta pidempiaikainen pelaaminen taisi silloin tyssätä ihan vain käyttöliittymän sulaan mahdottomuuteen. Nyt oli sopiva aika palata Dwarf Fortressin pariin, kun siitä on… Continue reading Dwarf Fortress
Erään kampanjan vaiheita
En ole aikaisemmin tainnut kirjoitella tänne blogiin meidän “torstaikampanjastamme”, jolle ei ole vielä edes lähes sadan pelikerran jälkeen löytynyt vakiintunutta nimeä. Käytän tässä nyt paremman puutteessa nimitystä torstaikampanja, sillä olemme suurimman osan kampanja-ajasta pelailleet torstaisin. Tosin sekään ei ole mikään kauhean hyvä nimi, koska olemme viime aikoina pelanneet torstain sijaan tiistaisin, mutta käytetään nyt kuitenkin… Continue reading Erään kampanjan vaiheita
Dark and Darker
Viime aikoina on tullut fiilisteltyä Dark and Darker -nimistä FPS-peliä, jossa loottaillaan luolastoja varsin D&D-henkisissä tunnelmissa. Fantasia-aiheisessa pelissä voi pelata kahdeksalla eri klassisella hahmoluokalla, eli soturilla, barbaarilla, varkaalla, samoojalla, velholla, temppeliritarilla, bardilla tai noidalla. Mielenkiintoiseksi homman tekee se, että kullakin hahmoluokalla pelikokemus on hyvinkin omanlaisensa. Peli tukee myös seikkailijaryhmänä tutkimista, niin että kaveriporukasta voi muodostaa… Continue reading Dark and Darker
Save vs. death
Pelaajahahmojen kuolemat ovat D&D:n kauheimpia ja kauneimpia asioita. Joskus hahmo kuolee aivan turhaan, toisinaan kohtaloa on koeteltu jo liiankin kauan. Melkein aina kuolema kuitenkin jää mieleen. Nykypelaajalle saattaa tulla järkytyksenä, ettei alle yhteen kestopisteeseen pudonneella hahmolla ole enää paluuta vanhan koulukunnan peleissä. Ja vaikka D&D:stä löytyy kaikenlaista kuolleiden hahmojen henkiinherättämisikeinoja, ovat sen tason taiat usein… Continue reading Save vs. death
Kampanjaidea: Kääpiökaupungin rauniot
D&D-pelit pohjaavat perustavanlaatuisella tapaa ideaan luolastosta. Ikonisimpiin kuvitteellisiin luolastoihin kuuluu tietysti Keski-Maan kääpiökaupunki Moria, jonka tutkiminen on varmasti ollut monen roolipelaajan haave. Tarkoitukseni olikin jo viime vuonna kirjoittaa pitkäaikaisesta haaveestani peluuttaa Morian innoittama kääpiökaupunkikampanja, mutta sitten Greg Gillespien Dwarrowdeep ilmestyi ja sekoitti koko homman! Keski-Maan kääpiöiden valtava maanalainen kaupunki Khazad-dûm (eli Moria) on fantasiakirjallisuuden ja… Continue reading Kampanjaidea: Kääpiökaupungin rauniot