OSR-skene on jo niin pitkäaikainen ilmiö, että alun hekuma on väistynyt vuosia sitten. Silti skene jaksaa aina yllättää, tällä kertaa kahden todella laadukkaan julkaisun muodossa. Luka Rejecin Ultraviolet Grasslandsin ilmainen demoversio julkaistiin muutama viikko sitten esim. RPGNow:ssa. Luka Rejec tunnetaan ennen kaikkea OSR-kuvittajana, ja demon julkaisija Hydra Cooperative muistakin laadukkaista julkaisuistaan, kuten Jason Sholtiksen Operation Unfathomable ja The Dungeon Dozen, sekä Chris Kutalikin Fever-Dreaming Marlinko, Slumbering Ursine Dunes ja Misty Isles of the Eld.
Ultraviolet Grasslands ei ole valmis julkaisu, vaan pikemminkin jonkinlainen teaseri siitä mitä on tulossa. Teaserina se on kuitenkin massiviinen, sillä se sisältää 78 sivua täyttä sisältöä. Mukana on säännöt karavaanikaupalle, paljon uusia aseita ja varusteita, mutta myös itse pihvi, eli hapokkaan postapokalyptinen maailmanlopun maailma Ultraviolet Grasslands ja sen lopussa häämöttävä Black City. Rejecin kohdalla kiinnostavinta on ennen kaikkea hänen tinkimätön tyylinsä, joka ilmenee niin upeassa kuvituksessa kuin metallilyriikoista ponnistavissa teksteissä. Hienoa mielikuvituksen voimaa!
Toinen kiinnostava viime aikojen julkaisu on Oswaldin seikkailu Mines, Claws and Princesses, joka on tällä hetkellä tarjolla “pay want you want” hintaan esim. RPGNow:ssa. Kyseessä on eräänlainen D&D:n kolmoslaitokselle julkaistun Forge of Furyn rankempi uudelleentulkinta tai remix, joka näyttää sen mitä alkuperäisestä jäi pois. Oswald lisää soppaan aimo annoksen painajaismaista satujen logiikkaa, niin että luolaston pohjalla oleva lohikäärme on oikeasti kammottava, kääpiöiden tuho riittävän synkeä ja ihmisprinsessan kanssa naimisiin pyrkivä örkkien kuningas häiritsevä sekoitus ihmismäisyyttä ja sikamaista toiseutta.
Erityisen vaikuttavaa on Oswaldin kyky kiteyttää luolaston ja sen asukeiden teemat todella lyhyiksi kuvauksiksi, jotka ovat kuitenkin niin värikkäitä, että niiden perusteella voi vetää seikkailun menestyksekkäästi. Forge of Fury on minusta edelleen yksi parhaista Wizards of the Coastin julkaisemista seikkailuista, jossa oli jo läsnä ideoina Oswaldin nyt huippunsa hiomat teemat ahneudesta, sivistyksen ja barbarismin suhteesta ja menneisyyden painolastista. Siinä missä teemat hukkuvat alkuperäisessä sen ajan ylipitkien formatointien ja merkityksettömän simulaatiokuvailun taakse, nostaa Oswald ne takaisin keskiöön, eli sinne mihin ne kuuluvatkin!