Avalon-kampanja

Olen jo aikaisemmin maininnut että olemme aloittaneet uuden kampanjan, joka kulkee nimen Avalon alla. Muutama sananen uudesta kampanjasta lieneen paikallaan nyt, kun olemme juuri pääsemässä alkuun. Tähän mennessä kampanjaa on pelattu 12 kertaa, joista osa on ollut lyhyitä hahmonluontisessioita tai netin yli pelattuja parin tunnin rykäisyjä. Muutama kunnollinenkin pelikerta on takanapäin, joten pelitunteja on yhteensä… Continue reading Avalon-kampanja

Shahar-kampanja post mortem

Saimme hiljattain päätökseen Shahar-kampanjamme, jota pelattiin vuoden 2016 elokuusta vuoden 2022 loppukevääseen. Nyt kun kampanja on tullut ansaitsemaansa päätökseen, lienee paikallaan vähän pohtia mikä siinä oli hyvää, ja missä puolestaan olisi voinut olla parantamisen varaa. Sitä varten lienee tarpeen aloittaa ihan perusteista. Kampanja alkoi sillä idealla, että kaksi erillistä peliporukkaa pelaisi samassa kampanjamaailmassa ja luolastossa… Continue reading Shahar-kampanja post mortem

Itseään ruokkiva kampanja

Olen jo pitkään ollut viehättynyt hiekkalaatikkokampanjoista, koska tuntuu että ne soveltuvat erityisen hyvin omaan pelityyliini ja viikkorytmiini. Oman kokemukseni mukaan hiekkalaatikkokampanjoiden luomisessa on enemmän työtä ennen pelin alkamista, mutta kunhan kampanja lähtee käyntiin, pyörittää kampanja käytännössä itse itseään, minimaalisella valmistelulla yksittäistä pelikertaa kohden. Jos käytän parikymmentä tuntia uuden kampanjan suunnitteluun, jää kampanjan viikoittainen “ylläpito” ja… Continue reading Itseään ruokkiva kampanja

Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta

Monet kampanjat suunnitellaan henkilölähtöisiksi, ts. tarinoiksi pelaajahahmojen edesottamuksista ja saavutuksista. Kampanjat voivat kuitenkin olla myös tarinoita paikoista, ja sitä ne roolipelikulttuurin alkuaikoina olivatkin, kuten eräätkin OSR-kirjoittajat ovat vuosien varrella muistuttaneet. Tästä näkökulmasta megaluolastokampanja on ennen kaikkea tarina siitä mitä luolastolle tapahtuu kun pelaajahahmot alkavat tunkeutua sen syvyksiin ja selvittää sen salaisuuksia, ei niinkään tarina pelaajahahmojen… Continue reading Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta

L’Île Mystérieuse

On vuosi 1650 eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Ranskalainen sota-alus Lune on juuri laskenut ankkuriin toistaiseksi tuntemattoman tulivuorisaaren liepeille. Aluksen mukana kulkee tutkimusretkikunta, jonka tietojen mukaan saarella pitäisi pulputa tarunhohtoinen Ikuisen elämän lähde. Retkikunnan johtaja Maître Helyot le Tellier, d’Aizenayn markiisi, lähettää maihin pieniä tutkimuspartioita tavoitteenaan kartoittaa saari ja sen omituiset eliömuodot, sekä löytää tarunhohtoinen taikalähde. Rantahietikolle… Continue reading L’Île Mystérieuse

Miseries & Misfortunes

Olin ajatellut käyttäväni Luke Cranen Miseries & Misfortunes -roolipeliä hiljattain ilmestyneen Castle Xyntillan -seikkailun “pelimoottorina” ja hankin siten ko. pelin PDF:nä. Kävi ilmi että peli on jo liiankin kaukana perus-D&D:stä että sitä voisi varsinaisesti käyttää lyhyenkään luolastokampanjan sääntöjärjestelmänä, mutta hyvin vaikuttavahan se silti on, etenkin jos haluaa sääntöjärjestelmän joka mallintaa kirjoista ja aikalaiskirjoituksista tuttua kuvaa… Continue reading Miseries & Misfortunes

Kampanjaidea: Cthulhu mielisairaalassa

Aina välillä mieleen juolahtaa erilaisia kampanjaideoita, joita ei kuitenkaan realistisesti ehdi ikinä peluuttaa. Minulla on pöytälaatikossa jo nyt kourallinen puoliaktiivisesti kehittyviä kampanjoita, jotka toivon vielä jonain päivänä pelaavani. Niiden lisäksi on sitten loputon määrä kiinnostavia ideoita, joita voisi lähteä kehittämään, mutta joihin aika ei yksinkertaisesti riitä. Yksi tällainen peli-idea käsittelee kahdessa eri ulottuvuudessa pelattavaa kampanjaa,… Continue reading Kampanjaidea: Cthulhu mielisairaalassa

Kampanjaidea: Psykedeelinen ulottuvuuskampanja

Vaikka suurin osa peliporukoista tuntuu viihtyvän aika geneeristen örkki- ja goblinseikkailuiden parissa, on julkaistuissa D&D-materiaaleissa valtavasti potentiaalia myös muunlaisten kampanjoiden vetämiseen. Yksi kiehtovimmista D&D:n piirteistä käsittelee eri ulottuvuuksia, jotka ovet olleet osana peliä jo sen varhaisista versioista asti. Ensimmäisen laitoksen Player’s Handbookissa käsitellään aihetta muutaman sivun verran ja tiedetään että Gygaxin kotikampanjoissa sovellettiin erilaisia malleja… Continue reading Kampanjaidea: Psykedeelinen ulottuvuuskampanja

Dwimmermount post mortem

Viisi vuotta ja yhteensä 111 pelikertaa siihen meni, mutta tämän viikon keskiviikkona pelattiin Dwimmermount-kampanjamme viimeinen pelikerta. Pelaajahahmot onnistuivat tunkeutumaan Turms Termaxin muinaiseen vankilaan ja lyömään tämän jumalaksi itsensä kohottaneen tyrannin, ja nyt on kampanja päässyt kunnialliseen päätökseensä. Loppu tuli Turmsille lopulta aika helposti, kenties koska pelaajat olivat keränneet luolaston kaikki taikaesineet ja osasivat käyttää niitä lopputaistelussa… Continue reading Dwimmermount post mortem

Erilaisia roolipelikerrontatapoja

Roolipelejä voi pelata monella eri tavalla, eikä jonkun käyttämä terminologia aina välttämättä aukene muille. Kirjoittelen tähän omia käsityksiäni roolipelien kerrontatyyleistä ja siitä, kuinka pelinjohtaja voi valmistautua tai olla valmistautumatta pelitapahtumiin etukäteen. Listausta voi ajatella jonkinlaisena pelityylien, tai pikemminkin pelinjohtotyylien, taksonomiana. Myös muunlaisia kampanjatyylejä on varmasti olemassa, mutta en nyt tähän hätään keksinyt kuutta tyyliä enempää.… Continue reading Erilaisia roolipelikerrontatapoja