Tag: Dungeons & Dragons

Kolmoslaitos old school -pelinä

Kolmoslaitoksen Dungeons & Dragons on siitä hauska, että se on temaattisesti ja sääntöbalanssin suhteen suurimmilta osin yhteensopiva aikaisempien D&D-laitosten kanssa. Vaikka pelin säännöt eivät ole suoraan yhteneväiset vaikkapa AD&D:n kanssa, voi vanhoja seikkailua pelata käyttämällä uudemman laitoksen vastaavia hirviöitä, hahmoja ja taikaesineitä ja vielä niin että homman pitäisi ainakin periaatteessa toimia oikein. Kolmoslaitoksen päivitys v.3.5… Continue reading Kolmoslaitos old school -pelinä

Roolipeli vuodelta 1967

Yleisesti ajatellaan että Dungeons & Dragons olisi ilmestyessään vuonna 1974 ollut maailman ensimmäinen roolipeli, mutta asiat eivät ole ehkä ihan niin yksinkertaisia. Roolipelien historia ulottuu aika monenkin määritelmän mukaan paljon sitä kauemmaksi, myös silloin, jos ei haluta lukea lasten leikkejä ja eläytymistä mukaan varsinaiseen roolipelaamiseen. Viimeistään Jon Petersonin kirjat Playing at the World ja The… Continue reading Roolipeli vuodelta 1967

Säännöillä ei ole väliä

Kirjoittelin aiemmin siitä, kuinka Jon Petersonin The Elusive Shift sisälsi paljon minusta mielenkiintoista sisältöä 1970-luvun pelikulttuurin kehityksestä, sekä roolipelien kehittymisestä kahden hyvin erilaisen kulttuurin, eli sotapelaajien ja scifi-fandomin ristipaineessa. Osa 70-luvun keskusteluista tuntuu edelleen nykypäivänä ajankohtaisilta, kuten olen kirjoitellut täällä ja täällä.   70-luvun pienlehdissä pohdiskeltiin paljon myös sääntöjen roolia pelaamisessa. Yksi havainto, jonka haluan… Continue reading Säännöillä ei ole väliä

D&D on kokoelma minipelejä

Kirjoittelin viime viikolla siitä, miten aikalaiset näkivät 1970-luvulla  Dungeons & Dragonsin ennen kaikkea työkalupakkina, jonka avulla kukin pelinjohtaja luo oman versionsa pöytäroolipelaamisesta. Pelin alun perinkin puutteelliset säännöt jättivät jälkeensä ikään kuin luovan aukon, jonka kukin pelinjohtaja tai peliporukka täytti omalla tavallaan. Tällainen ajatus pöytäroolipeleistä on omasta mielestäni hyvin inspiroiva ja olen ainakin osittain samaa mieltä.… Continue reading D&D on kokoelma minipelejä

Työkalupakki vai peli?

Lueskelin hiljattain Jon Petersonin The Elusive Shiftin (2022), jossa käydään lävitse sitä, miten 70-luvun roolipelikulttuuri syntyi sotapelaajien ja scifi-fandomin vuoropuheluna, tai ehkä pikemminkin kahden hyvin erilaisen kulttuurin törmäyksessä. Kirja on oikein suositeltavaa lukemista kaikille roolipelien historiasta kiinnostuneille ja yllätyin taas kerran kuinka monet uusina pitämämme keskustelut ovat itse asiassa paljon vanhempaa perua. Yksi kiinnostava huomio,… Continue reading Työkalupakki vai peli?

Salaperäinen saari post mortem

Pelasimme tämän viikon keskiviikkona loppuun puolitoista vuotta kestäneen Salaperäinen saari -kampanjamme. Kampanjaa pelattiin yhteensä 22 pelikertaa, mutta niin että välissä oli välillä jopa useiden kuukausien taukoja. Intensiivisimmät pelirupeamat ajoittuvat tämän vuoden kesään, alkukevääseen, viime vuoden kesään ja puolentoista vuoden takaiseen tammi-helmikuuhun. Salaperäinen saari on perusluonteeltaan hiekkalaatikkokampanja, jossa vuoden 1650 ranskalaiset tutkimusmatkailijat tutkiavat eteläiseltä Tyyneltä valtamereltä… Continue reading Salaperäinen saari post mortem

Pool of Radiance

Totesin talvella etten jaksa vielä lähteä mukaan Baldur’s Gate 3 -hypeen, vaan odottelen kesään ja pelailen sillä aikaa mieluummin otoksen vanhempia D&D-tietokonepeliklassikoita. Ensimmäiseksi peliksi valikoitui SSI:n Pool of Radiance (1988), jota tuli aikoinaan pelattua jonkin verran Commodore 64:llä. Se jäi kuitenkin aikoinaan aika tylysti kesken, varmaankin kun nuoren miehen tiedot, taidot ja kärsivällisyys eivät riittäneet… Continue reading Pool of Radiance

Castle Xyntillan

Koska Melanin (aka Gabor Luxin) Swords & Wizardry -systeemille julkaisema Castle Xyntillan on kerännyt viime aikoina runsaasti kehuja niin päädyin pohdiskelemaan pitäisikö seikkailu oikein hankkia. Siitä ei taida olla toistaiseksi myynnissä kuin fyysinen ja kovakantinen versio (jonka mukana tulee toki pdf), joten ei auta muu kuin sijoittaa kuolleeseen puutavaraan. Melan mainitsee blogissaan että Castle Xyntillanin… Continue reading Castle Xyntillan

Kestopisteistä haavoihin

Dungeons & Dragonsissa kaikkein kiehtovinta on systeemin modulaarisuus ja muokattavuus. Ei siis ihme jos välillä kiinnostaa kehitellä vaihtoehtoisia tapoja ja proseduureja, jotka muuttavat peliä hienovaraisilla säädöillä tai kenties jopa tehostavat jo ennestään miltei äärimmilleen hiottua sääntöjärjestelmää. Jotta muokkaamisessa on järkeä, on uusien versioiden oltava yhtä helposti omaksuttavia ja intuitiivisia kuin alkuperäistenkin. Sääntösuunnittelun täytyy toisin sanoen… Continue reading Kestopisteistä haavoihin