Olen suuri keskiaikaisten käsikirjoitusten ystävä, etenkin jos niissä seikkailee murhanhimoisia jäniksiä. Onneksi muutkin pitävät tästä hienosta genrestä, peräti niin paljon että veistävät aiheeseen liittyviä miniatyyrejä. Drew Day Williamsin jänikset ovat nyt Kickstarterterissa, jonka minimirahoitus on jo ylitetty. Kymmenen jänistä irtoaa 30 dollarilla.
Murhanhimoiset jänikset vauhdissa. Kuva: Kickstarter / Thomas Foss
Ranskalaisen Tom et ses chumsin jakso Farador D&D on nykymakuun ehkä vähän turhan pitkä, mutta todella oivallinen kuvaus roolipelaamisen dynamiikoista. Ranskan kieli ja fantasiaroolipelit sopii todella hyvin yhteen! Ja pieni varoituksen sana, loppu on tässä aika rujo…
Pelaajat eivät aina suostu nielemään pelinjohtajan seikkailukoukkuja. Pete Holmesin D&D-huumorissa on paljon tuttua, eikö!
En ollut ennen Ruotsiin muuttoa kuullut ruotsalaisesta Eon-roolipelistä, mutta se tuntuu olevan aika keskeisellä paikalla paikallisessa roolipelikulttuurissa, sillä siihen on ilmeisesti ilmestynyt sivumääräisesti eniten materiaalia. Vahvasti simulaatiopainotteisten pelien leiriin kuuluvaa Eonia on julkaistu vuodesta 1996 lähtien. Kolme ensimmäistä laitosta tulivat ulos aikaisemmin kyberpunkpeli NeoTechin (1993) … Continue reading
Internetissä tuli vastaan Hârn-fantasiamaailman vuorovaikutteinen kartta, joka toimii Google Mapsin tyylisenä “karttapalveluna”. Karttaa voi zoomailla vapaasti ja siihen on merkitty kaikenlaisia kiinnostavia paikkoja. Tällaisesta interaktiivisesta kartasta voisi hyvinkin olla hyötä pelinjohtajalle Hârnissa seikkailtaessa, etenkin kun siitä voi tarkistaa keskeiset tiedot lähellä … Continue reading
Joe Deverin Lone Wolf –pelikirjat ovat lajityyppinsä ehdotonta kärkikastia. Gary Chalkin upeasti kuvittamat kirjat ovat edelleen kuranttia tavaraa, mutta jokin vanhassa kirjakäyttöliittymässä silti hiertää. Ei hätää, sillä 20 Lone Wolf -pelikirjaa on pelattavissa myös erinomaisen digiversion avulla. Digiversion nimi on Seventh … Continue reading
Mutant on ruotsalaisen “roolipeliteollisuuden” vanhimpia menestystarinoita, sekä yhä edelleen sen kulmakivi. Pelistä on vuosien varrella tehty useita versioita, joista ensimmäinen ilmestyi 1984 Äventyrsspelin julakisemana. Sama firma julkaisi Drakar & Demoneria vuodesta 1982 lähtien, mutta lopetti toimintansa 1999. Mutantin ensimämisen version … Continue reading
Syksy on tuonut mukanaan muutoksia, sillä muutimme pulisoni kanssa Tampereelta Visbyyseen neljäksi kuukaudeksi. Täällä aika kuluu tohtoriopintojen parissa Uppsalan yliopiston paikallisessa Campus Gotlandissa, mutta tietysti myös saarta ja kaupunkia tutkien. Tutkimusvapaa on tervetullutta vaihtelua hektiselle työelämälle, ja toivon ehtiväni kirjoittamaan … Continue reading
Itse juttu on aika geneeristä “satanic panic” -huttua, mutta kuvista päätellen ruututaistelu oli standardi jo joissain 80-luvun kampanjoissa. Newsweek / September 9, 1985
Kirjoittelin jo aikaisemmin strategiapelikartoista ja sivusin niiden vaikutusta roolipelikarttoihin. Onkin aika kiinnostavaa, miten strategiapelien jo 70-luvulla erittäin näyttävät kartat saivat vaikuttaa myös roolipelien maailmakuvauksiin. Heksapohjainen kartta oli kätevä apuväline roolipelimaailmoissa liikkumiselle, voihan sen avulla mitata etäisyyksiä kätevästi, tai peräti abstrahoida ulkoilmaliikkumisen heksasta toiseen etenemiseksi. Heksakartan edut ovat toki huomattavia myös paronikuntien ja muiden läänitysten hallitsemisessa.
Poimin viimeksi hienoja esimerkkejä etenkin strategiapelien puolelta, mutta löytyy varhaisista roolipelikartoista myös kaikenlaisia helmiä Darlenen Greyhawk kartan lisäksi. Itse arvostan ennen kaikkea sitä, että kartassa on yksityiskohtaisen informaation lisäksi myös seikkailun tuntua, hienoja vahvoja värejä ja elämää suurempia maisemia. Ei olekaan järkevää tehdä kartasta täydellistä keskiaikamaailman simulaatiota, vaan pikemminkin aina lisätä ripaus ekstraa, joka tekee kartasta riittävän mielenkiintoisen peliä ajatellen.
Toista maailmansotaa simuloivan Europa-sarjan kartat ovat aina olleet upeita yksityiskohtaisuudessaan. Kuva: WorthPoint
Dave Arnesonin Blackmoor-kampanjan kartta taitaa olla ensimmäinen fantasiaroolipelikartta? Kuva: Havard’s Blackmoor Blog
Judge’s Guildin alkuperäinen Wilderlands of High Fantasy oli mustavalkoisuudestaan huolimatta kartografian juhlaa. Kuva: Bat in the Attic
Judge’s Guildin uudemmat Wilderlands-kartat ovat nekin upeita. Kuva: Judge’s Guild
Mystara / Known World -kartoitus on nykyisin useiden sitoutuneiden harrastajien ansiosta aivan omalla tasollaan. Kuva: Thorfinn Tait Cartography
Columbia Gamesin julkaiseman Hârnin kartta on roolipelikarttojen klassikko. Kuva: Columbia Games
Mahtavan mutanttiroolipeli Gamma Worldinkin kartta on upean tunnelmallinen. Kuva: EN World