B/X + WFRP = SBVD

Games Workshopin vuonna 1986 ensimmäistä kertaa ilmestynyt Warhammer Fantasy Roleplay (WFRP) on vähän rosoisemman roolipelaamisen kulmakiviä. WFRP:n ensimmäinen laitos pohjaa pitkälti Warhammer Fantasy Battlen maailmaan ja sääntöihin, mutta on siinä paljon epäsuoria ja suorempiakin vaikutteita D&D:stä. Se mikä tekee WFRP:stä uniikin on kuitenkin pelin myöhäiskeskiaikaista Eurooppaa muistuttava maailma, jossa on yhtälailla vaikutteita Call of Cthulhusta ja D&D:tä; WFRP:ssä kaaoksen voimat ovat läsnä kaikkialla ja pelihahmot alkuun vähäisiä rotanmetsästäjiä ja maajusseja.

Shadows over Bögenhafenin ikimuistoinen kolmijalkainen goblin kiteyttää sen mikä WFRP:ä on hyvää. Will Reesin taidetta.
Shadows over Bögenhafenin ikimuistoinen kolmijalkainen goblin kiteyttää sen mikä WFRP:ä on hyvää. Will Reesin taidetta.

Chris Hoganin Small But Vicious Dog on mielenkiintoinen WFRP:n ja Tom Moldvayn ja Dave Cookin vuoden 1981 Basic Dungeons & Dragonsin (B/X) hybridi. Koko peli on ladattavissa näppäränä PDF:nä täältä. Minä ainakin innostun kaikenlaisista mahdollisuuksista tuoda pelaamiseen vähän enemmän WFRP:n cthulhumaista jännitystä tai korruptoituneen byrokratian ja ahneiden kauppiaiden tunnelmaa. Tuskin tulen siirtymään täysin käyttämään SBVD:ä, mutta joitain lainauksia tulee varmasti tehtyä. Ehkäpä Imnyl-kampanjassa sankarit tutkivat kaupungin alapuolella olevia luolastoja muskettien ja muiden pyssyjen kanssa? Ja rottaihmisiähän EI ole olemassa!

WFRP-systeemi on minulle läheinen muutenkin. Tutustuin WFRP:n ensimmäisen kerran joskus 90-luvun alussa, jolloin erityisen vaikutuksen tekivät tyylikäs ammattikohtainen “levelöinti”, tunnelmallinen maailma ja erittäin korkealuokkaiset tuotantoarvot. Myöhemmin olen vetänyt WFRP:n erittäin arvostettua The Enemy Within kampanjaa, joka kuitenkin jäi ihan ulkopelillisistä syistä kesken. Kampanjassa yhdistyy hienosti pelaajavetoinen lähestymistapa (pelaajat päättävät mitä tapahtuu) tunnelmalliseen tarinaan.

WFRP:n klaustrofobisessa maailmassa paha väijyy kaikkialla. John Blanchen huikeaa kansitaidetta.
WFRP:n klaustrofobisessa maailmassa paha väijyy kaikkialla. John Blanchen huikeaa kansitaidetta.

Pelaajien matkustaessa ympäri Imperiumia jokilaivallaan paljastuu tarina ikään kuin sipulia kuoriessa kerros kerrokselta. Koska juonen eteneminen on pitkälti paikkasidonnaista (kuten luolastoseikkailuissakin), jää pelaajille tunne siitä että he ovat puikoissa. Ja kyllähän he ovatkin. The Enemy Withinistä on muuten julkaistu WFRP:n lautapeleistä vaikutteita saaneelle kolmoslaitokselle hiljattain uusi versio, jolla ei tosin vaikuttaisi olevan kauheasti yhteisä alkuperäisen kanssa. Ehkäpä sitä pitää silti tutkia…

Leave a comment