Erilaiset salahuoneet, -käytävät ja -ovet ovat kiehtoneet ihmismieltä jo ammoisista ajoista asti. Piilotettuihin käytäviin ja reitteihin liittyvää mystiikkaa hyödynnetään monissa uskonnoissa. Salaovet ovat myös satujen ja goottilaisen kirjallisuuden kulmakivi. Populaariin tietoisuuteen ne nousivat viimeistään dekkarien ja Cluedo-pelin myötä, ja nykyisin ne ovat jo jonkinlainen sisustustrendi. Ei liene ihme, että “kulttuurisessa sulatusuunissa” syntyneessä D&D:ssäkin on salaovia.… Continue reading Miltä salaovet näyttävät?
Category: Pohdintaa
Blades in the Dark
Kesällä tuli pelattua Topin johdolla John Harperin Blades in the Darkia puolen tusinaa pelikertaa. Kyseessä on lautapelimäisiä elementtejä sisältävä roolipeli, jossa seikkaillaan dickensiläisessä fantasiasuurkaupungissa. Peli käsittelee urbaania rikosympäristöä, kuten katujengitaisteluita, keikkoja ja ryöstelyä. Lisäksi mukana on aika korkealentoinen fantasiakonsepti, sillä pelimaailman aurinko on räjähtänyt, ja ikuisessa pimeydessä käytetään valtavista valaista saatavaa öljyä junien ja koneiden… Continue reading Blades in the Dark
Sankareita, onko heitä?
Useimmat roolipelit on kirjoitettu sillä oletuksella, että pelaajat ovat sankareita, jotka tekevät kaikkensa maailman pelastamiseksi. Kuten pitkään pelanneet tietävät, eivät kaikki pelaajahahmot tai seikkailijaryhmät kuitenkaan istu ongelmitta tähän muottiin ja monet pelaajaryhmät ovat kaikkea muuta kuin sankarillisia. Se korostuu etenkin jos pelataan D&D-tyyppistä haastepeliä, jossa pelaajien perimmäisenä tavoitteena on maksimoida oman hahmonsa kyvyt ja ominaisuudet.… Continue reading Sankareita, onko heitä?
Kiitos kaikesta, Brian Aldiss!
Vasta nyt huomasin että Brian Aldiss on kuollut pari päivää sitten, 92 ikävuoden kunnioitettavassa iässä. Miltei 60-vuotiaan uran tehnyt Aldiss on jo pitkään ollut yksi ihailemistani kirjailijoista, etenkin hyvin taitavasti kirjoitetun veijariromaani The Malacia Tapestryn ansiosta. On jotenkin lohdullista että hän julkaisi ihan viime vuosiin asti, vaikken ihan uusimpaan tuotantoon ole tutustunutkaan. Toinen vaikutuksen tehnyt osa… Continue reading Kiitos kaikesta, Brian Aldiss!
Vaihtoehtoinen taistelusysteemi D&D:n
Tulipahan mieleen vaihtoehtoinen taistelusysteemi D&D:n, jollaiseen en ole tainnut muualla törmätä, joten päätin jakaa sen täällä! Systeemin ideana on, että hahmot voivat hyökätä tasonsa verran kertoja kierroksessa, mutta vain kerran omalla kierroksellaan. Soveltaisin systeemiä lähinnä sotureihin, mutta miksei sitä voisi käyttää hirviöihin ja muihin hahmoluokkiinkin. Käytännössä systeemi toimisi niin, että hahmo voi käyttää hyökkäyksiäi yhden… Continue reading Vaihtoehtoinen taistelusysteemi D&D:n
Leikkaa ja liimaa
Olemme Iimun kanssa lupailleet jo vuosia kirjoittaa Taitavan Luolamestarin Oppaan kahden aikaisemmin julkaistun oppaan tueksi. Aloitteleva opas sisälsi ihan perustavan tason vinkkejä vanhan koulukunnan haastepelien pelinjohtamiseen ja Edistynyt opas puolestaan jo vähän monipuolisempia neuvoja paitsi luolastojen myös ulkoilmaseikkailuiden johtamiseen. Jos saamme vielä joskus aikaiseksi Taitavan Luolamestarin Oppaan, täytyy siinä ehdottomasti paneutua yhteen pelinjohtajien tärkeimpään taitoon:… Continue reading Leikkaa ja liimaa
Blood Bowl
Blood Bowl on yksi niistä peleistä, jotka ovat kulkeneet mukanani jo melkein 30 vuotta, vaikken siinä koskaan ole hyvä ollutkaan. “Blood Bowlin” pelaaminen alkoi 90-luvun taitteessa, kun pelasimme HeroQuestin miniatyyreillä ja laudalla omaa käsitystämme kiehtovasta “fantasiajalkapallosta”. Varsinaista Blood Bowlia ei oltu tässä vaiheessa vielä nähty, mutta pelistä kerrottujen tarinoiden perusteella oli varsin helppo luoda oma… Continue reading Blood Bowl
Ominaisuudet uusin silmin: Viisaus
Vanhan koulun D&D on yksinkertaisuudessaan nerokas systeemi, jota voi aika pienillä muutoksilla hyödyntää lukemattomissa eri genreissä. Esimerkkeinä käynee vaikkapa toiseen maailmansotaan sijoittuva Operation WhiteBox tai vaikkapa scifistinen Stars Without Number, joiden tarpeisiin kuuden ominaisuuden “perussysteemi” riittää paremmin kuin hyvin. Kirjoittelin jokin aikaa sitten karisma-ominaisuuden uudelleentulkinnoista. Ajatuksena oli, että D&D:ssä usein pienemmälle huomiolle jäävät ominaisuudet kuten karisma… Continue reading Ominaisuudet uusin silmin: Viisaus
Kauhupelien ja fantasiapelien eroista
Kauhupelien pelinjohtaminen eroaa monella tapaa fantasiapelien pyörittämisestä. Se johtunee useastakin asiasta, kuten siitä että kauhupelejä niin kuin Call of Cthulhua pelataan usein yksittäisinä seikkailuina, kun taas fantasia saa useimmiten kampanjamuodon. Cthulhussa ei oman kokemukseni mukaan myöskään pelata niin paljoa omatekoista materiaalia kuin jatkuvassa fantasiakampanjassa. Lisäksi Cthulhussa panostetaan kokemukseni mukaan kerronnalliseen verkkauteen, joka puolestaan avaa lisää mahdollisuuksia… Continue reading Kauhupelien ja fantasiapelien eroista
Hirviöiden erikoiskyvyt ja implikoitu ympäristö
Taannoinen roolipelisessio sai aikaan oivalluksen liittyen joihinkin D&D:n klassisiin hirviöihin, kuten illithideihin, medusoihin, efreeteihin ja demon boareihin. Nämä hirviöt ovat käytännössä kokonainen seikkailu omin päin, sillä niiden erikoiskyvyt antavat olettaa että hirviöt elävät tietynlaisessa ympäristössä. Medusan kohdalla olisi omituista jos otusta ei ympäröisi laaja patsaspuutarha aidon näköisine patsaineen, joten pelinjohtajan täytyy joko sellainen sisällyttää tai… Continue reading Hirviöiden erikoiskyvyt ja implikoitu ympäristö