Kuten internetin tapoihin kuuluu, niin laitan tännekin kuvan vihdoin Amazonista tilaamistani kirjoista. Kyseessä on David M. Evaltin Of Dice and Men, Brad Kingin ja John Borlandin Dungeons & Dreamers ja Jon Petersonin Playing at the World. Kuten arvelinkin, on Petersonin kirja näistä itselleni selkeästi mielenkiintoisin. Peterson seuraa historiatutkijan pikkutarkkuudella D&D:n syntyä, vaikutteita ja alkuaikoja. Kirjassa on tällaisen historianörtin makuun sopivan tarkasti kuvailtu D&D:tä edeltäneiden strategiapelien vaikutus roolipelien syntyyn.
Evaltin Of Dice and Men on sen sijaan toimittajan kirjoittama, paljon suurpiirteisempi kuvaus yhden miehen kiinnostuksesta roolipelien vaiheisiin. Se sopii ehkä paremmin sellaiselle, joka ei ole vielä kovin syvällä roolipelien historiassa, miksei vaikkapa lukemiseksi esim. siipalle. Dungeons & Dreamers on sangen viihdyttävä kuvaus siitä, kuin roolipelit ovat vaikuttaneet tietokonepelin kehitykseen. Erityisen kiinnostavaa oli lukea Ultiman kehittäjän Richard Garriottin, eli Lord Britishin, vaiheista.
Petersonin kirja oli kyllä ehdottomasti lukemisen väärti, vaikka jossain 1800-luvun kriegsspielien kehitysvaiheissa oli sinnittelemistä.
Oioi, Kriegsspielin vaiheet kiinnostaa erityisesti! Nyt vasta menossa luku kaksi, jossa käydään läpi fantasikirjallisuuden ja -harrastamisen vaikutuksia D&D:n. Älytön tietopaketti on tuo ja täytyy ihan taputella itseä selkään että sen lopulta sain hankittua.
D&D:n omista varhaisvaiheista pisti eniten silmään perustajaporukan ainoan talousmiehen ja arvatenkin järkevimmän jätkän Don Kayen varhainen kuolema. Veikkaan, että aika moni asia olisi mennyt myöhemmin toisin ja paremmin, jos mies olisi saanut elää.
Ja sekin on jotenkin silmiä avaavaa, että Gygax tuntuu olleen taloudellisesti hemmetin kovilla vuosikaudet ennen kuin D&D räjäytti pankin. On täytynyt olla kauheat paineet niskassa — siinäpä elättelet perhettäsi suutarinhommilla samaan aikaan, kun puserrat kasaan peliä haltioista ja lohikäärmeistä. Vaimokin on varmaan tykännyt.
Itsellä kävi mielessä, että olisi mielenkiintoista yrittää erotella Arnesonin ja Gygaxin tekemät säännöt toisistaan. Peterson hiemaan vihjaa siihen suuntaan muutamassa kohdin, mutta ilmeisesti tarkempi erottelu on mahdotonta. Selvää kuitenkin on että esim. älymiekkojen säännöt ovat puhtaasti Arnesonin kynästä, myös laivastosota ja varhaiset kuningaskuntasäännöt tulevat selkeästi sieltä. Myös niinkin keskeinen asia kuin “levelöinti” on ilmeisesti aika puhtaasti Arnesonin keksintö. Onkohan kukaan tehnyt tästä mitään tarkempaa listaa?