Miltä salaovet näyttävät?

Erilaiset salahuoneet, -käytävät ja -ovet ovat kiehtoneet ihmismieltä jo ammoisista ajoista asti. Piilotettuihin käytäviin ja reitteihin liittyvää mystiikkaa hyödynnetään monissa uskonnoissa. Salaovet ovat myös satujen ja goottilaisen kirjallisuuden kulmakivi. Populaariin tietoisuuteen ne nousivat viimeistään dekkarien ja Cluedo-pelin myötä, ja nykyisin ne ovat jo jonkinlainen sisustustrendi. Ei liene ihme, että “kulttuurisessa sulatusuunissa” syntyneessä D&D:ssäkin on salaovia.… Continue reading Miltä salaovet näyttävät?

Varhaista D&D-pelaamista Chimaera-zinessä

Olen aikaisemminkin kirjoitellut muutamista varhaisimmista D&D-pelaamista käsittelevistä lähteistä, kuten 70-luvulla pelatun Rythlondar-kampanjan kampanjaraporteista. Näitä varhaisia ikkunoita D&D:n alkuvaiheisiin on harvassa, mutta onneksi joitakin lähteitä on selvinnyt nykypäiviin asti ja on nyt helposti saatavilla netin kautta. Ilman tällaisia omakustanteita, tai Gary Alan Finen (Shared Fantasy – Role-Playing Games as Social Worlds, 1983) tutkimusta, ei varsinaisia pelikirjoja täydentäviä lähteitä… Continue reading Varhaista D&D-pelaamista Chimaera-zinessä

Knights of Camelot

Olen aikaisemminkin kirjoitellut erilaisista rooli- ja lautapelihybrideistä, kuten Hidden Kingdomista ja Gangbusterista. Glenn ja Kenneth Rahmanin suunnittelema ja TSR:n 1980 julkaisema Knights of Camelot kuuluu pitkälti samaan sarjaan, joskin sitä voisi ehkä tarkemmin kuvailla satunnaisgeneroiduksi tarinalliseksi lautapeliksi. Kyseessä on siis lautapeli, joka hyödyntää suurtaa joukkoa satunnaistaulukoita “tarinansa” luomiseksi. Knights of Camelot on myös peli jossa ei ole varsinaisia sääntöjä roolipelaamiselle,… Continue reading Knights of Camelot

Miniatyyripelaamisen kiehtovuus

Huomaan seuraavani netistä nykyisin yhä enemmän miniatyyripelaamiseen liittyviä juttuja: armeijoiden maalamista, pienten figukauppojen tarjontaa, maaston rakentamista ja taisteluraportteja. En ole koskaan ollut mikään miniatyyraktiivi, joskin teininä tuli pelailtua Warhammer Fantasy Battlea (3rd ed.) ja GDW:n toisen maailmansodan figupeliä Command Decessionia puoliaktiivisesti muutama vuosi. Siinä samalla tuli maalattua vähän armeijoitakin, sekä rakenneltua maastoja, puita ja rakennuksia. Sen… Continue reading Miniatyyripelaamisen kiehtovuus

Tutkimuspeleistä ja vaikutteista

Nyt vasta tajusin että viime aikojen yksi kiinnostavimmista tietokoneelle julkaistuista indiepeleistä The Curious Expedition (josta Limun ropelluksissa löytyy Let’s Playta ja kehuja), itse asiassa perustuu Avalon Hillin 70-luvulla julkaisemaan ja Ross Makerin ja Dave Weselyn suunnittelemaan lautapeliin Source of the Nileen. Se ei sinänsä ole ihme, sillä The Curious Expedition on monessa kohtaa varsin lautapelimäinen kokemus. Source… Continue reading Tutkimuspeleistä ja vaikutteista

Miten seikkailuja kirjoitetaan, osa 2: tietokoneroolipelit

Roolipelit elivät 70-luvulla käsi kädessä yliopistojen keskustietokoneiden kanssa, mistä kertoo ehkä parhaiten se, kuinka varhaisia D&D-aiheisia tietokonepelejä syntyi 70-luvun lopulla kuin sieniä sateella. Kun kotimikroja alkoi 80-luvun vaihteessa tulla markkinoille yhä enemmän, muodostui roolipeleistä ja niitä emuloivista tietokonepeleistä niiden keskeistä sisältöä. Myös Suomen kotimikropiireissä puhuttiin Adventure-peleistä, jolla tarkoitettiin ensimmäisen tekstiseikkailun Colossal Cave Adventuren tyylisiä pelejä. Internet… Continue reading Miten seikkailuja kirjoitetaan, osa 2: tietokoneroolipelit

Egg of Coot – nyt karttoina!

Secrets of Blackmoor -ryhmä Facebookissa tarjoaa ainutlaatuisia näkymiä roolipelaamisen syntyyn 70-luvun alun Minnesotassa, kohta 50 vuotta sitten. Ryhmässä on nyt nähtävillä skannauksia John Sniderin kaukaisella 70-luvulla tekemistä upeista Egg of Coot -kartoista. Egg of Coot on Blackmoor-kampanjan häilyväinen “pahisten” puoli, josta Snider vastasi. Klassiset D&D:n ulkoilmakartat ovat joko 6 tai 30 mailia, eli n. 10… Continue reading Egg of Coot – nyt karttoina!

Mitä roolipelejä olen pelannut?

Useimmat roolipelit ovat perussäännöiltään aika samanlaisia. Siitä huolimatta pelipiireissä kiistellään paljon sääntöjen eduista muihin nähden. Silloin pienetkin yksityiskohdat säännöissä voivat tuntua merkityksellisiltä. Pidän itsekin jossain määrin sääntöjen lueskelusta ja vertailusta, joskin sääntönippeliys on viime vuosina saanut monen kohdin väistyä erilaisen roolipelimateriaalin (seikkailujen, ideoiden) lueskelun tieltä. Jäin pohtimaan mitä eri roolipelejä olen varsinaisesti pelannut ja päädyin… Continue reading Mitä roolipelejä olen pelannut?