Viime aikojen pelimeininkiä

Viime viikot ovat kuluneet lomatunnelmissa. Suurin osa säännöllisistä roolipelikampanjoista on tällä hetkellä kesätauolla, mutta jotain pientä on tullut pelailtua. Yhdysvalloista käymässä olevan Topin kanssa pelitestataan uutta Lacunaa, joka taas kerran häikäisee tunnelmallaan. Blue City on hyvin kouriintuntuvan surrealistinen kaupunki (mitä ikinä se tarkoittaakaan!), jossa kohdataan erikoisia sattumuksia ja henkilöitä unen logiikkaa seuraten. Kerrontavastuu jakautuu “tarinankerrontapelien” tyyliin pelinjohtajan lisäksi myös pelaajille.

Vaikken mikään suuri tarinankerrontapelien fani olekaan, on kaikkien elävien ihmisten unista muodostuva Blue Cityn kaupunki erittäin kutkuttava, puhumattakaan kaupunkia piinaavista “hämähäkkimiehistä”. Raitiovaunut, ränsistyneet asuinkorttelit ja sopivasti vanhahtava teknologia soveltuvat erinomaisesti unenomaisia näkyjä tutkivaan peliin. Kun pelaajien ohjaamat agentit yrittävät selvittää kaupungin mysteereitä, käykin niin että he joutuvat pysähtymään tutkailemaan omia ja työnantajansa perimmäisiä motiiveja. Haluaisin itsekin peluuttaa Lacunaa jossakin vaiheessa, mieluiten sellaisille pelaajille joille peli ja sen maailma eivät ole ennestään tuttuja.

Muut pelit ovat tosiaan kesätauolla, mutta jonkinlainen tilannepäivitys on ehkä paikallaan. Elsirin laaksoa on pelattu kohta 130 peliä. Kampanjan voi edelleen tunnistaa siksi kokeiluksi minä se neljä vuotta sitten alkoi, joskin muuttuvan pelaajagallerian tilalle tuli pysyvä kokoonpano jo aika varhaisessa vaiheessa. Muuten pelissä tutkitaan edellen pelaajien tukikohdan Hirvaslinnan ympäristöä ja ratkaistaan kaikenlaisia valtakuntaa uhkaavia asioita. Sisältöpuolella olen varastanut seikkailuaineistoa ihan kaikkialta ja kaiken materiaalin yhteenkurominen on ollut hauska oppimiskokemus.

Kampanjan pelaajamiehityksessä on tapahtunut vuoden sisään suuria muutoksia ja nyt on kasassa hyvä viiden hengen pelaajaporukka. Kampanja on parhaillaan parin kuukauden kesätauolla, mutta syksyllä jatketaan taas joka toinen viikko. Silloin peli etenee vääjäämättä kohti loppuhuipennustaan, sillä taas kerran on noussut kansojen vapautta uhkaava pahuus lyötäväksi! Luvassa on tällä kertaa muinainen kaupunki, jättejä ja titaaneja, joten katsotaan kuinka sankareiden käy!

Dwimmermountissakin pelattiin sadas pelikerta. Tällä hetkellä pelaajat ovat syvällä maan sisässä olevassa Muinaisten kaupungista, josta juuri pelastivat illithidien kynsissä viisitoista pelikertaa kadoksissa olleen toverinsa Jeeran. Samalla pelaajat ovat yrittäneet punoa liittolaisuuksia Muinaisten kaupungin eri tahojen kanssa, mutta mitään kauhean pysyvää ei ole jäänyt hyppysiin. Seuraavaksi on tarkoitus lähestyä Suurta konetta, josko sen avulla päästäisiin loputakin selville Turms Termaxin kohtalosta ja Dwimmermountin perimmäisistä salaisuuksista.

Uutta Shahar-kampanjaakin on nyt pelattu kahdella eri peliporukalla kohta vuoden päivät. Sinä aikana pelikertoja on kasaantunut lähemmäs 40, joten vauhti on ollut ihan tyydyttävä. Kaksi eri peliporukkaa koluaa muinaisen kaupungin alaisia luolastoja vuoroviikoin, joka tuo peliin pienen ja pelaajienkin mielestä ihan tervetulleen kilpailuasetelman. Sisällöllisesti kampanjan tärkeä kulmakivi on ajatus siitä, että koko kaupungin valta-asetelma voi muuttua nopeastikin.

Pelaajahahmot ovat levelöineet viime aikoina aika vauhdilla onnistuttuaan löytämään useita aarrekarttoja ja vielä paikantamaan niiden sijainnin. Pelissä jossa kokemusta saa hyvin ankeasti hirviöiden tappamisesta, on parinkymmenentuhannen kultasaalis todellista herkkua. Parhaimmillaan vitostasolle kohonneet pelaajat alkavat itsekin olemaan voimatekijä kaupungin sisäisissä juonitteluissa, joten oletan että useampikin korttitalo menee lähiaikoina nurin. Sitten selviääkin mikä täyttää kaatuneen Kamakan temppelin voimatyhjiön ja miten pelaajahahmojen tässä mylleryksessä käy…

Itse vetämieni kolmen kampanjan lisäksi olen taas tänä vuonna pelaillut Iimun Tuomion luolastossa, jossa pitkäaikainen taikurini Inissee kohtasi loppunsa Cormyrin temppelissä. Uusi hahmoni Thor seuraa ThÅÅr-nimistä voimallista jumalaa, joten oikeutta ja tuomiota on luvassa! Samassa yhteydessä olemme hieman tapailleet Basic D&D:n ja ACKS:n domain-tason sääntöjä, joista varsinkin ACKS:n Domains at War -lisäkirjoissa esitelty, yksilötasolta armeijataisteluihin skaalautuva “systeemi”, kiinnostelee aika lailla jatkoa ajatellen.

Muita pelejä on ollut vähemmän, mutta Topin vetämän Lacunan ja Iimun Basic D&D:n lisäksi olen pelaillut jonkin verran Cthulhua. Tuomas on luvannut peluuttaa toiseen maailmansotaan sijoittuvaa kampanjaa syksystä lähtien, enkä voi millään kieltäytyä niin herkullisesta pelistä! Itselläkin on toiveissa peluuttaa lyhyt Suomeen sijoittuva Cthulhu-kampanja lähiakoina, ehkäpä sekin saadaan syksyllä vedettyä lävitse. Muita omia kampanjasuunnitelmia ovat sota-aiheinen kauhu, lännenseikkailu, moderni palkkasoturikampanja, cyberpunk (2020 lähestyy!) ja tietysti pitkäaikainen lempilapseni korkeafantasiaa kahden eri maailman välissä.

Lautapelipuolella ei ole ollut ihan yhtä aktiivista. Star Wars: Rebellionista pidän kahden pelikerran perusteella paljon, siitä voisi vaikka kirjoittaa ihan oman tekstinsä. Aliaksenkin tehneen Mikko Koivusalon 25 vuoden takainen Nojatuolisalapoliisi on kiehtova, CD-levyjen raitojen valitsemiseen perustuva interaktiivinen kuunnelma tai salapoliisipeli, jonka ammattinäyttelijät ovat juuri tarpeeksi hyviä ettei pelaaminen tunnu liian piinaavalta. ASL ja muut raskaat strategiapelit houkuttavat yhä enemmän ja jotain puheita säännöllisen pelipäivän sopimisesta on ollut ilmassa.

Tietokonepuolella olen pelaillut Mega Man 2:sta NES:llä, Witcher 3:sta, Sid Meier’s Ace Patrolia ja NEO Scavengeria PC:llä. NEO Scavenger on näistä selkeästi kiinnostavin, onhan se kiukuttavan koukuttava postapokalyptinen pikkupeli, jonka permadeath-ominaisuus tarkoittaa, ettei pelistä ja sen maailman salaisuuksista pääse täysin perille vielä pitkään aikaan. Itsellä pelistä on tullut jo useamman kerran mieleen NetHack, vaikka pelit ovat käyttöliittymältään ja teemaltaan hyvinkin kaukana toisistaan. Erittäin tunnelmallista (ja turhauttavaa) pelaamista on luvassa siis lisääkin.


Leave a Reply