Kolmoslaitoksen Dungeons & Dragons on siitä hauska, että se on temaattisesti ja sääntöbalanssin suhteen suurimmilta osin yhteensopiva aikaisempien D&D-laitosten kanssa. Vaikka pelin säännöt eivät ole suoraan yhteneväiset vaikkapa AD&D:n kanssa, voi vanhoja seikkailua pelata käyttämällä uudemman laitoksen vastaavia hirviöitä, hahmoja ja taikaesineitä ja vielä niin että homman pitäisi ainakin periaatteessa toimia oikein. Kolmoslaitoksen päivitys v.3.5… Continue reading Kolmoslaitos old school -pelinä
Category: Pohdintaa
Luolasto linnakkeena
Roolipeli vuodelta 1967
Yleisesti ajatellaan että Dungeons & Dragons olisi ilmestyessään vuonna 1974 ollut maailman ensimmäinen roolipeli, mutta asiat eivät ole ehkä ihan niin yksinkertaisia. Roolipelien historia ulottuu aika monenkin määritelmän mukaan paljon sitä kauemmaksi, myös silloin, jos ei haluta lukea lasten leikkejä ja eläytymistä mukaan varsinaiseen roolipelaamiseen. Viimeistään Jon Petersonin kirjat Playing at the World ja The… Continue reading Roolipeli vuodelta 1967
Säännöillä ei ole väliä
Kirjoittelin aiemmin siitä, kuinka Jon Petersonin The Elusive Shift sisälsi paljon minusta mielenkiintoista sisältöä 1970-luvun pelikulttuurin kehityksestä, sekä roolipelien kehittymisestä kahden hyvin erilaisen kulttuurin, eli sotapelaajien ja scifi-fandomin ristipaineessa. Osa 70-luvun keskusteluista tuntuu edelleen nykypäivänä ajankohtaisilta, kuten olen kirjoitellut täällä ja täällä. 70-luvun pienlehdissä pohdiskeltiin paljon myös sääntöjen roolia pelaamisessa. Yksi havainto, jonka haluan… Continue reading Säännöillä ei ole väliä
D&D on kokoelma minipelejä
Kirjoittelin viime viikolla siitä, miten aikalaiset näkivät 1970-luvulla Dungeons & Dragonsin ennen kaikkea työkalupakkina, jonka avulla kukin pelinjohtaja luo oman versionsa pöytäroolipelaamisesta. Pelin alun perinkin puutteelliset säännöt jättivät jälkeensä ikään kuin luovan aukon, jonka kukin pelinjohtaja tai peliporukka täytti omalla tavallaan. Tällainen ajatus pöytäroolipeleistä on omasta mielestäni hyvin inspiroiva ja olen ainakin osittain samaa mieltä.… Continue reading D&D on kokoelma minipelejä
Työkalupakki vai peli?
Lueskelin hiljattain Jon Petersonin The Elusive Shiftin (2022), jossa käydään lävitse sitä, miten 70-luvun roolipelikulttuuri syntyi sotapelaajien ja scifi-fandomin vuoropuheluna, tai ehkä pikemminkin kahden hyvin erilaisen kulttuurin törmäyksessä. Kirja on oikein suositeltavaa lukemista kaikille roolipelien historiasta kiinnostuneille ja yllätyin taas kerran kuinka monet uusina pitämämme keskustelut ovat itse asiassa paljon vanhempaa perua. Yksi kiinnostava huomio,… Continue reading Työkalupakki vai peli?
RIP Jim Ward
Legendaarinen pelisuunnittelija James “Jim” Ward menehtyi maaliskuussa pitkän sairauden jälkeen. Siitä asti on ollut tarkoitus kirjoittaa hänestä jonkinlainen muistokirjoitus, mutta pääsin aiheeseen käsiksi vasta nyt. Ward on keskeinen hahmo roolipelihistorian kannalta, sillä hän oli mukana jo Gygaxin alkuperäisessä Greyhawk-kampanjassa ja yksi TSR:n pitkäaikaisimpia suunnittelijoita. Ei liene ihme, että Wardilla oli matkan varrella sormensa pelissä monissa… Continue reading RIP Jim Ward
Shadow Empire
Innostuin keväällä pelailemaan Shadow Empire -nimistä strategiatietokonepeliä. Peli pohjaa saman suunnittelijan jo sinänsä viihdyttävään Advanced Tacticsiin, jossa mallinnetaan operatiivisella tasolla toisen maailmansodan sodankäyntiä hex&counter-hengessä, mutta tietokoneelle sopivassa muodossa. Advanced Tactics ei ole pelkkä peli, vaan pikemminkin pelimoottori, jonka varaan voi hyvin luoda monia muitakin ympäristöjä. Shadow Empiressä Advanced Tacticsista tutun taktisen tason päälle lisätään todella… Continue reading Shadow Empire
Kampanjaidea: Kaapparit Itämerellä
Olisi välillä kiva pelata jotakin historiallista roolipeliä. Salaperäisen saaren fantastinen 1600-luku oli oikein hauskaa, mutta varsinaisesta historiallisuudesta siinä ei ollut kyse, vaan kampanja oli tiiviisti kiinni seikkailukirjallisuuden perinteissä ja D&D-troopeissa. Yksi hieman historiallisempi idea mikä on pyörinyt mielessä jossakin vaiheessa on ns. saltbox-kampanja Itämerellä Vitaaliveljien aikaan 1300-luvun lopulla, aikana jolloin Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen kamppaili… Continue reading Kampanjaidea: Kaapparit Itämerellä
Salaperäinen saari post mortem
Pelasimme tämän viikon keskiviikkona loppuun puolitoista vuotta kestäneen Salaperäinen saari -kampanjamme. Kampanjaa pelattiin yhteensä 22 pelikertaa, mutta niin että välissä oli välillä jopa useiden kuukausien taukoja. Intensiivisimmät pelirupeamat ajoittuvat tämän vuoden kesään, alkukevääseen, viime vuoden kesään ja puolentoista vuoden takaiseen tammi-helmikuuhun. Salaperäinen saari on perusluonteeltaan hiekkalaatikkokampanja, jossa vuoden 1650 ranskalaiset tutkimusmatkailijat tutkiavat eteläiseltä Tyyneltä valtamereltä… Continue reading Salaperäinen saari post mortem