Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #1: sodankäynti

Kesäloman aikana ei ole tahtonut löytyä aikaa ja rutiinia päivittää blogia, mutta näin sadepäivänä ei ole muutakaan tekemistä.

Elsirin laakso on nyt edennyt menestyksekkäästi pelaamisvaiheeseen. Kahden aika intensiivisen pelikerran jälkeen tuntuu siltä että kampanjan peruskonsepti toimii, mutta valtakunnan alueiden kasvaessa täytyy kiinnittää yhä enemmän huomiota “näyttämön takana” tapahtuviin suuriin taloudellisiin, sotilaallisiin ja poliittisiin seikkoihin. Miten pelaajahahmojen toimet liittyvät maailman suurempiin valtarakennelmiin?

Kysymys on tietenkin erittäin laaja, joten luulen että käsittelen sitä useammassakin kirjoituksessa. Ensimmäisenä ajattelin paneutua sodankäyntiin.

Ritarit valmistautuvat taistoon. With All Their Banners Bravely Spread, John Gilbert 1878.
Ritarit valmistautuvat taistoon. With All Their Banners Bravely Spread, John Gilbert 1878.

Tällä hetkellä tuntuma on, että sotilaallisella puolella tarvitaan yksinkertaiset ja nopeat massataistelusäännöt, jotka voivat yhtälailla käsitellä alle sadan taistelijan ja useiden tuhansien sotilaiden välisiä taisteluita, sekä maagisia että maallisia. Hakusessa on siis kevyet ja skaalautuvat säännöt, jotka tukevat myös erikokoisten yksiköiden välistä kamppailua. Tärkeää on myös sankareiden ja johtajien suhteellisen suuri vaikutus sotatapahtumiin. Taistelusääntöjen pitää siis pystyä käsittelemään parikymmenpäisen örkkilauman kohtaaminen ritarien kanssa, mutta myös mallintamaan armeijoiden välisiä taisteluita. Sen lisäksi sääntöjen täytyy tietysti pystyä käsittelemään esim. piirityksiä, taistelumagiaa, hirviöitä yms. Taistelusääntöjen tyyli on vielä tällä hetkellä täysin avoinna, mutta figutaistelupeli (à la Warhammer, DBM) on hitautensa vuoksi aika varmasti suljettu pois laskuista.

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut, käytämme Elsirin laakson tutkimisessa kuuden mailin (eli n. 10 kilometrin) heksoja. Jos käytetään keskiaikaista sodankäyntiä ohjenuorana, on oletuksena, että laakson armeijat liikkuvat useimmiten suurissa yksiköissä muutaman heksan päivässä, eikä varsinaisia rintamalinjoja ole. Olennaista on armeijoiden ruoka- ja muu huolto, moraali ja taistelutahto. Armeijat kohtaavat harvoin ja taistelut ovat usein nopeasti ohitse toisen osapuolen paetessa. Tappiot ovat suhteellisen pieniä, mutta yhdenkin taistelun häviäminen voi olla kohtalokasta. Ylläpidon lisäksi tärkeää on selustassa tapahtuva sissisodankäynti. Minkälaisilla säännöillä tätä kaikkea voisi kuvitella mallintavan?

Taisto on veristä. Battle of Wakefield, Graham Turner.
Taistelussa ei aina ole voittajia. Battle of Wakefield, Graham Turner.

Paizon Kingmakerissa on taistelusäännöt, mutta ainakin ensimmäisellä lukukerralla niissä on vähän “väärä fiilis”. Säännöt ovat erittäin abstraktit ja perustuvat itse asiassa varsin tyylikkäästi 3.x sääntöihin, niin että armeijan tiedot voidaan johtaa suoraan perussäännöistä. Systeemi on myös erittäin skaalautuva ja tukee periaatteessa kymmenen vs. tuhannen sotilaan kohtaamisia. Säännöissä jättävät kuitenkin valtavasti aukkoja ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka on Kingmakerin kohdalla varmaankin ajateltu katettavan kampanjan tarinan ja teeman kautta. Elsirin laakson kohdalle sellainen ei sovellu, sillä ideana on että koko laakso joukkoineen on dynaaminen, eikä varsinaista tarinallista juonenkuljetusta ole, ainakaan tällä tasolla.

TSR:n vuonna 1995 julkaiseman Birthrightin pitäisi tietysti olla aika itsestäänselvä tapa käsitellä taisteluita ja muitakin valtakunnan asioita. Harmi vain ettei Birthright ole lainkaan sitä mitä sen pitäisi olla, eli yksinkertainen ja nopea valtakuntien taistelupeli. Pelin systeemi on aivan liian monimutkainen (esim. eri alueilla on omat rakennuksensa) ja tietokonepelimäinen simulaatio, jolloin lopputuloksena on aivan valtava määrä erilaista kirjanpitoa ja monituntisia taisteluita. Sama kirjanpidollinen ongelma tuntuisi olevan Mentzerin D&D-sääntöjen ja ACKS:n kaltaisten systeemien alkeellisten “domainsääntöjen” taustalla, joskin vähän miedompana.

Birthrightista on (tietysti) myös tietokonepeliversio Birthright: The Gorgon's Alliance, joskaan se ei taida olla kovinkaan hyvä.
Birthrightista on (tietysti) myös tietokonepeliversio Birthright: The Gorgon’s Alliance, joskaan se ei taida olla kovinkaan hyvä.

Itse olen nuorempana pelaillut aika paljonkin erilaisia klassisia strategiapelejä, joista päällimmäisenä on jäänyt mieleen alun perin GDW:n julkaisema Europa-sarja ja Empires in Arms, jotka ovat kummatkin varsinaisia jättiläispelejä, joita ei käytännössä yhden ihmiselämän aikana ehdi pelaamaan. Kuitenkin monia niiden säännöistä voisi huomattavan riisuttuina soveltaa myös Elsirin laakson tarpeisiin. Toiseen mailmaansotaan sijoittuvista strategiapeleistä on jäänyt mieleen erityisesti se kuinka saumattomasti pienet erikoistuneet yksiköt (pataljoonat) toimivat yhdessä suurempien yksiköiden (rykmentit ja divisioonat) kanssa, niin että sekä isot armeijat ja niiden väliin jäävä maasto pysyvät merkityksellisinä. Napoelonin ajan peleistä puolestaan on jäänyt mieleen useampiakin toimivia moraalisääntöjä. Olenkin alkanut miettimään yhä enemmän klassisen hex & counter -tyyppisen pelimekaniikan käyttämistä Elsirin laakson taustalla.

Hauskaa tässä on tietysti se, että tällaisia klassisten hex & counter -strategiapelien fantasiaversioita on julkaistu useampiakin, ensimmäiset jo 1970-luvulla. Päällimmäisenä tulevat mieleen Dwarfstar Gamesin klassiset Demonlord ja Goblin -stragiapelit 1980-luvun alkupuolelta, mutta muitakin esimerkkejä toki on. Esim. vuoden 1979 Divine Rightissa on yksinkertaisen taistelusysteemin lisäksi toimivan tuntuinen diplomatisäännöstö “npc-valtioille” ja Greg Staffordin Glorantha-peli Dragon Passissa juuri oikeanlaista tilan ja paikan tuntua.

Dragon Pass kaikessa komeudessaan.
Dragon Pass kaikessa komeudessaan. Sormet ihan syyhyävät nappuloita katsellessa!

Järjestelmän jonka pohjalta voisi peräti tehdä VASSAL-sovelluksen, jolloin “fog of war” ja muut asiat voidaan järjestää helposti kun pelaajat näkevät vain sen alueen millä heidän joukkonsa ovat ja pelinjohtaja voi vapaasti kontrolloida kaikkien vihollistahojen armeijoita ja sissiryhmiä. Katsotaan riittävätkö rahkeet tällaiseen projektiin…

Taas kerran saa ilmeisesti pelinjohtaja tehdä kaiken itse, vai onko kellään vinkata yllä määriteltyihin tarpeisiin soveltuvaa sääntöpakettia?

4 comments

  1. Sopivia massataistelusääntöjä on tullut itsekin etsittyä D&D kamppiksiin. War machinea tuli aikoinaan käytettyä, mutta systeemi ei ole riittävän realistinen D&D sääntöjen näkökulmasta.

    D&D 4e kamppikseen kehitin nopean massataistelusysteemin, joka perustuu monsujen leveliin ja lukumäärään. Lisänä systeemissä on säännöt pelaajahahmoille, jotka voivat osallistua ja vaikuttaa massataistelun kulkuun.

    Thunhus

Leave a comment