Fantasiaa on monenlaista. On satumaista tai arthuriaanista korkeafantasiaa, nihilististä Game of Thrones -fantasiaa, tolkieniläistä myytinrakennusta tai kielen ja mielen iloitteluun pohjaavaa Jack Vance -fantasiaa, vain joitakin mainitakseni. On myös kaukaa tunnistettavaa D&D-fantasiaa, jota usein syytetään ren faire -lähestymistavasta. Ren faire -fantasia on ikään kuin kevyesti kuorrutettua nykymenoa, jossa nykyajan moraaliin, talouteen ja sodankäyntiin liittyvät käsitykset ovat yhä voimissaan,… Continue reading Taksonominen fantasia
Tag: d&d
Kartat roolipeleissä
Olen aikamoinen karttafriikki. Jo nuorena totesin, että milteipä parhaita karttoja ovat ne, jotka kuvaavat kuvitteellisia paikkoja. Lapsuudessa tuli piirrettyä erilaisia karttoja miltei jatkuvasti, parhaimmillaan tai pahimmillaan yömyöhään peiton alla taskulampun valossa. Jo silloin syntyi hirviöitä täynnä olevia luolastokarttoja, mutta myös maailmankarttoja Tolkienin tyyliin. Myöhemmin erilaiset enemmän tai vähemmän realistiset “taistelukartat” veivät yhä enemmän aikaa ja houkuttelivat… Continue reading Kartat roolipeleissä
Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin
Pelaajahahmot ovat saapuneet suurkaupunkiin, joka on kampanjasi keskipiste. Tunnelma on kosmopoliittinen, ja kaiken pitäisi olla mahdollista. Mutta miten pelissä saa synnytettyä mielikuvan vilisevästä suurkaupungista, jossa paikasta toiseen liikkuminen on aina potentiaalinen uuden seikkailun alku ja jossa joka paikka pursuaa salaisuuksia? Miten kaupungissa seikkailemista kuvaillaan ja minkälaisiin mekaniikkoihin kuvailun kannattaa pohjata? Miten pelimekaniikka synnyttää mielikuvan elävästä ja… Continue reading Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin
3D-printattavia monstereita
D&D:ssä on monia erikoisia monstereita, joille voi olla hankalaa löytää miniatyyrejä ihan tavallisista liikkeistä. Tälle sivulle on kerätty 3D-mallinnoksia erilaisista hirviöistä ja hyvältähän ne näyttävät. Joukosta löytyy niin rust monstereita, beholdereita, mindflayereitä kuin ropereitakin. Malleja on yhteenä yli 200, joten porukasta pitäisi löytyä aika iso osa D&D:n ikonisista möröistä. Sitten vaan 3D-printeriä metsästämään! No missä näitä… Continue reading 3D-printattavia monstereita
Mitä roolipeli ovat, vm. 1986?
Floppy Magazine -diskettilehdessä on (tietysti?) myös juttu roolipelaamisesta. Harry Tekoniemen kynäilemä juttu heijastelee kiinnostavasti oman aikansa kuvaa roolipeleistä. Ilmeisesti ainakin TSR:n pelejä on ollut aika hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjakaupoista vuonna 1986: jutussa mainitaan mm. D&D, AD&D, Star Frontiers, Time Master, Gangbusters, Boot Hill ja MERP.
Hyvä roolipeli tarvitsee (ainakin) kahdenlaiset säännöt
Roolipelit ovat tunnetusti aika erityislaatuisia pelejä, jos ovat pelejä laisinkaan. Kun roolipelit ovat vuosien mittaan muuttuneet ja kehittyneet, unohtuu helposti että perinteisessä muodossaan ne ovat kuitenkin aika lähellä perinteisten pelien määritelmää. Luolastoseikkailuihin ja tutkimiseen pohjaavat D&D-tyyppiset pelit ovat melkein kuin mitä tahansa lautapelejä. Hahmoihin eläytyminen, pelinjohtajan rooli pelitapahtumien kehittäjänä ja yleinen sääntöihin liittyvä improvisointi vievät roolipelejä yhä… Continue reading Hyvä roolipeli tarvitsee (ainakin) kahdenlaiset säännöt
Ulkoilmakohtaamisista
Olen viime aikoina kursin kokoon taas uutta ulkoilmakohtaamistaulukkoa, mutta tällä kertaa ACKS:n sääntökirjan avulla. ACKS:n ulkoilmakohtaamistaulukot pohjautuvat D&D:n Moldvay/Cook-basic-sääntöihin, joten taulukoissa on aina olemassa potentiaalinen mahdollisuus kohdata vaikkapa lohikäärme tai 300 roistoa. Viesti on selkeä: jotkut vastukset eivät ole tarkoitettu voitettavaksi taistelussa. Kampanjamaailma on monimutkainen paikka ja pelaajien on käytettävä voiman lisäksi myös oveluutta, piileskelyä tai… Continue reading Ulkoilmakohtaamisista
Kaupankäynti fantasiaroolipeleissä
Kaupankäynti on yksi niistä asioista, joita perusroolipelit eivät oikein osaa ottaa huomioon, ainakaan mitenkään luonnollisen pelattavalla tasolla. Sen sijaan kaupankäynnin pelaamisesta muodostuu helposti, aivan kuten valtakuntien hallinnoimisesta, kirjanpidollisia harjoituksia. D&D:ssä ei ole sääntöjä kysynnän ja tarjonnan minkäänlaiselle mallintamiselle, joka johtaa aina välillä pieneen päänvaivaan, kun roolipelikampanja etenee siihen vaiheeseen, että pelaajilla on mahdollisuus muokata maailmaa… Continue reading Kaupankäynti fantasiaroolipeleissä
Alkuperäisen D&D-elokuvan käsikirjoitus
D&D:n historiasta kiinnostuneiden kannattaa lukea Jon Petersonin hieno juttu alkuperäisen D&D-elokuvan tuotannosta ja siitä, miksei elokuvaa koskaan julkaistu. Gary Gygaxin esikuvina elokuvan valmisteluissa olivat ensimmäinen Star Wars -elokuva ja Spielbergin Raiders of the Lost Arc, mutta D&D-elokuvaprojektista valmistui monen vuoden vääntämisen jälkeen lopulta pelkkä käsikirjoitus, vaikka samanniminen animaatiosarja toki osia elokuvasta lainaileekin. Hyvien ja tunnelmallisten fantasiaelokuvien tekeminen on tunnetusti… Continue reading Alkuperäisen D&D-elokuvan käsikirjoitus
“Näytä, älä kerro” koskee myös pelaajia?
Pahimmillaan roolipelaaminen on vain nopanheittoa. Noppien heittelyssä ei sinänsä ole mitään vikaa, sillä järkevästi käytettyinä nopat toimivat kuten niiden on tarkoituskin: jännityksen nostattajina, epävarmuustekijöinä, jumalten johdatuksena. Näin on erityisesti taistelussa, varsinkin jos systeemi mahdollistaa sen, että pelaajahahmoilla on todellinen mahdollisuus kuolla tai muuten kärsiä heittojen seurauksena. Mutta jos nopanheittoja on liikaa, EIKÄ niillä ole tarpeeksi… Continue reading “Näytä, älä kerro” koskee myös pelaajia?