Papit ovat turvallisuuden ja jatkuvuuden symboli. Ne ovat D&D:n tapa sanoa, että kaikki on ihan hyvin, silloinkin kun maailma on täynnä toinen toistaan kammottavampia hirviöitä ja otuksia. Ilman pappeja D&D:n pelaaminen on tietysti paljon vaarallisempaa, mutta jos ne ovat mukana, on pelaaminen pahimmillaan (vai parhaimmillaan?) “renaissance fair” -tyyppistä kaikilla-on-kivaa-fantasiaa, jossa sankarit porskuttavat ikuisesti hyvän puolesta,… Continue reading Pikkuruhtinaat: Papeilta pääsy kielletty?
Tag: d&d
200. blogikirjoitus
Niklas: Limun ropellukset on edennyt kunnioitettavaan kahdensadan blogikirjoituksen ikään. Touhu on syksyn ajan jatkunut pitkälti entisenlaisena, joskin kirjoitusten tahti on vähän hiipunut kesän määristä. Kaikki näyttää kuitenkin tulevaisuuden suhteen valoisalta, sillä Limun Ropellusten maailmanvalloitussuunnitelma etenee suunnitelmien mukaan. Mutta mistä tässä kaikessa on oikein kyse? Itselläni pelaaminen on jatkunut viimeisen puolivuotisen ajan edelleen kiitettävän tiivistahtisena. Viikottainen Elsirin laakso -kampanja… Continue reading 200. blogikirjoitus
Voivatko tytötkin pelata roolipelejä?
No tietenkin voivat! Tämä Sarah Darkmagicin artikkeli D&D:n alkuajoista ja sukupuolirooleista oli kovin kiinnostava, kannattaa lukea. Bonuksena jutussa on paljon hienoja kuvia 1970-luvun lopun pelaajista ja pelityyleistä.
Onneksi olkoon, Dave Arneson!
Ajatuksena oli kirjoittaa jotakin pientä Dave Arnesonista tämän syntypäivän (1.10.) johdosta, mutta unohdin! Tässä kuitenkin muutamia ajatuksia, pari päivää myöhässä: Dave Arneson muistetaan parhaiten Dungeons & Dragonsin toisena kehittäjänä, mutta myös D&D:n oikeuksista (ja rahasta) tappelevana riitapukarina, joka voitti TSR:ä ja Gygaxia vastaan käymänsä oikeusjutut 1980-luvulla. Osuvampi titteli Arnesonille olisi kuitenkin “roolipelaamisen keksijä”, kuten vähän… Continue reading Onneksi olkoon, Dave Arneson!
“Ahneus kasaa, kuolema tasaa.”
Koristellut pyhimykset (“jeweled saints”) ovat erikoinen kristinuskon historiaan liittyvä juttu, jossa Rooman katakombeista löydettyjä “pyhimysten” luurankoja lähetettiin Alppien ylitse Etelä-Saksaan ja muille katolisille alueille 1500-1600-luvuilla. Saksassa oletetut pyhimysten luurangot sitten koristeltiin ylettömillä rikkauksilla osana vastauskonpuhdistuksen tavoitetta palauttaa katoliselle kirkolle ja sen pyhimyksille niiden vaatima loisto. Lopputuloksena on kirkon vuosisatoja häpeissään piilottelema ilmiö, jossa luultavasti ihan tavallisten… Continue reading “Ahneus kasaa, kuolema tasaa.”
Pikkuruhtinaat: Ostrina
Ostrina on varakas ja hyvinvoiva kreivikunta Celadon-järven lounaisrannikolla. Sitä hallitsee kreivitär Adele “Antelias” Daniess (sor6), jonka mies, kreivi Agserorm Daniess, kuoli vuosia sitten rajakahakassa Viridiumin joukkojen kanssa. Vielä nuorella ja kauniilla kreivittärellä ei ole lainkaan lapsia, joskin huhutaan että Agserorm olisi jättänyt jälkeensä avioliiton ulkopuolisen äpäräpojan. Läpi Elysian juorutaan kreivittären uudesta puolisosta, mutta sellaista ei… Continue reading Pikkuruhtinaat: Ostrina
Peli ilman voittajia
“The [early] accounts of Dungeons & Dragons ignore the fate of nations and focus instead on the episodic unfolding of a fictional life, that of a person, and thereby created something new: a wargame without wars, a miniature game without miniatures, and a game without a winner or even an ending.” — Jon Peterson: Playing at… Continue reading Peli ilman voittajia
Onneksi olkoon, Gary Gygax!
Jos Dungeons & Dragonsin toinen keksijä ja roolipelaamisen alkuaikojen todellinen primus motor Gary Gygax olisi edelleen keskuudessamme, olisi tänään hänen 76-vuotispäivänsä. Gygaxin panosta roolipelaamisen kehittymisessä, ja varsinkin sen leviämisessä kaiken kansan ilmiöiksi, on vaikea liioitella. Jo nuorena fantasiakirjallisuudesta ja historiasta innostunut Gygax uppoutui yhä syvemmälle strategiapelien maailmaan 1960-luvun puolivälissä. Gygax kirjoitteli ahkerasti alan pienlehtiin, kehitteli… Continue reading Onneksi olkoon, Gary Gygax!
Metamorphosis Alpha
Scifi-roolipeli Metamorphosis Alpha on yksi outolintu lisää TSR:n monipuolisesta ja usein aika äkkiväärästä alkuaikojen tuotannosta. Se ilmestyi ensimmäisen kerran 1976, vain kaksi vuotta D&D:n jälkeen. Siinä onkin paljon samankaltaisia piirteitä, niin että sitä usein ajatellaan “vain” eräänlaisena avaruuteen sijoittuvana luolastokomppauksena (“dungeon crawl in space”). Välillä jopa historian hämäriin vaipunut Metamorphosis Alpha on tällä hetkellä taas ajankohtainen,… Continue reading Metamorphosis Alpha
Hassuilla äänillä puhumisesta
Olen pitkään ollut aika varautunut roolipelaamisen eläytyvää koulukuntaa kohtaan. Jotenkin rooleihin eläytymisestä on tullut väkisinkin mieleen haltijakorvat päässä larppaavat tyypit, joihin on välillä kovin hankala samastua. Samankaltaisella varauksella olen suhtautunut niihin, jotka puhuvat roolin mukaisesti erilaisilla äänillä. Nyt kun tulee pelailtua säännöllisemmin, huomaan kuitenkin itsekin puhuvani erikoisilla äänillä ja eläytyväni hahmoihin, ilman että se tuntuu… Continue reading Hassuilla äänillä puhumisesta