Outdoor Survival

Yksi D&D:n synnyn kulmakivistä on jäänyt Limun ropelluksissa täysin mainitsematta, nimittäin vuonna 1972 ilmestynyt Outdoor Survival -niminen lautapeli. Peli oli Gygaxin peliporukan suosiossa ilmestymisensä aikoihin ja se siirtyi aika saumattomasti myös D&D:n ensimmäisten kampanjoiden käyttöön. Alkuperäisessä D&D:n “valkolaatikossa” (OD&D) viitataan peliin useammin kuin kerran, kun selitetään ulkoilmaseikkailuden proseduureja ja Outdoor Survivalia pidettiin välttämättömänä osana sujuvaa ulkoilmakampanjaa.

Outdoor Survivalin taulukot kaikessa komeudessaan. Kuva: Gaming Into 30

Outdoor Survivalin taulukot kaikessa komeudessaan. Kuva: Gaming Into 30

Jos Outdoor Survivalin vaikutus kiinnostaa, kannattaa lukea Delta’s D&D Hotspot -blogin kirjoituksia aiheesta täältä, täältä ja täältä. Varsinkin viimeisin osa jäljittää Outdoor Survivalin vaikutusta OD&D:n ansiokkaalla tavalla, aina nopanheittoproseduureja myöten. D&D:n satunnaiskohtaamiset ovat saaneet ihan suoriakin vaikutteita Outdoor Survivalista, samoin matkanopeudet heksakartalla ja eksymisen mahdollisuus. On erityisen kiinnostavaa lukea kuinka OD&D rakentaa aikaisempien lautapelien mekaniikkojen päälle luodakseen aivan uudenlaisen pelikokemuksen.

Erityisesti pistää silmään Outdoor Survivalin pelaajalle tarjoama mahdollisuus valita yksi kolmesta erilaisesta satunnaiskohtaamistaulukosta maastossa liikkuessaan. Pelaaja voi valita kohtaavansa joko “natural hazardin”, “animal/insectin”, tai “personal” ongelman. Vaikkei juuri tämä mekanismi siirtynyt OD&D:n, tarjoaisi se yhä nykyään kiinnostavia vaihtoehtoja eräämaassa liikkumiseen tarkoitetuille hahmoluokille, esim. samoojille. Haluaako vuoristossa liikkuva pelaaja mieluummin heittää luonnonmullistusten taulukosta, jos tietää että seudulla voi liikkua lohikäärmeitä? Vai riskeerako lohikäärmekohtaamisen mahdollisuuden jos tietää että lumivyöryn mahdollisuus on kaksi kuudesta?

Outdoor Survivalin alkuperäinen kartta. Kuva: Pinterest / Matt P

Outdoor Survivalin alkuperäinen kartta. Kuva: Pinterest / Matt P

Myös Outdoor Survivalin kartta on vaikutusvaltainen. Se esittää geneeristä erämaata, mutta Gygaxin peliporukka otti sen sellaisenaan käyttöön fantasiakampanjansa “maailmankartaksi”, korvaten vain erämaan paikat linnoilla, kaupungeilla ja raunioilla. Näin Outdoor Survivalin geneerinen erämaa siirtyi sellaisenaan Greyhawkin maailmaan, niin että sen pohja on edelleen nähtävillä Greyhawkin maailmankartassa ja maailmalle nimensä antaneen kaupungin ympäristössä. Toimiipahan samainen kartta myös esim. julkaistun Dwimmermountin ympäristökarttana, joten miksei myös muissa kampanjoissa. Yksinkertainen taipuu moneksi!

Lautapelien ja roolipelien yhdistämisestä voisi kirjoittaa joskus enemmänkin. Itseäni kiinnostaa edelleen se, kuinka lautapelien mekaniikkoja voidaan yhdistää roolipelikampanjoihin. Esim. Kingmaker-lautapeli voisi toimia feodaalisen fantasiamaailman sijoittuvan roolipelin taustalla tai vaikkapa Settlers of Catanin tyyppinen malli minkä tahansa roolipelin kaupankäynnin mallintajana. Oma Elsirin Laakso -kampanjani lähti aikoinaan juuri tämän kaltaisesta ideasta ja joitain rakenteita on pelissä hyödynnettykin. Kenties palaamme aiheeseen.


Comments

Outdoor Survival — 2 Comments

  1. Pingback: Syksyinen uutiskooste | Roolipelitiedotus

  2. Pingback: Dwimmermount post mortem | Limun Ropellukset

Leave a Reply