Pelaajat ovat D&D-tyyppisissä peleissä keskeinen muutoksen alulle panija, mutta välillä tuntuu että myös pelimaailman pitäisi heittää pelaajien suuntaan enemmän haasteita, yllätyksiä ja vallitsevan järjestyksen siirtymiä. Mistä ne syntyvät? Rick hamell.net:ssä kirjoittaa muutoksista roolipelimaailmoissa. Rickin mukaan “transitiot” perustuvat parhaimmillaan pelimaailman valtatasapainon tunnistamiseen. Jokin faktio löytyy aina valmiina täyttämään pelaajien tekemisistä syntyvän valtatyhjiön. Tämä on ilmeinen ja selkeä… Continue reading Muutoksia kampanjamaailmassa?
Tag: d&d
D&D + Cthulhu = win?
Vanha nörttiviisaus kuuluu että kaikki genret paranevat jos niihin lisää cthulhu-vaikuteita. Se pitää tietysti paikkansa myös roolipelien kohdalla: scifi-seikkailut paranevat jos avaruudessa väijyy Azathothin seuraajia siinä missä salapoliisitarinat mythos-vaikutteilla ovat niitä kaikkein parhaimpia. Vai ovatko? Ja päteekö sääntö vanhaan kunnon Dungeons & Dragonsiin? Tekisi mieli sanoa että D&D Cthulhu-vaikutteilla on mahtavaa, mutta olen vähän epäileväinen.… Continue reading D&D + Cthulhu = win?
Vaniljahirviöistä ja niiden kiinnostavuudesta
Semper Initiativus Unumin Wayne Rossi kirjoittaa osuvasti humanoidiheimojen asemasta D&D:ssä. OSR:n parissahan on valloillaan näkemys, ettei vaniljanmakusia humanoideja kuten goblineita, örkkejä tai koboldeja kannattaa käyttää, koska pelaajat tuntevat ne, niiden ominaisuuden ja luonteenlaadun aivan liian hyvin. Niiden sijaan kannattaa vallitsevan käsityksen mukaan kehittää omia tai uusia vastustajia, jotka pääsevät yllättämään pelaajat myös sääntöpuolella. Rossi kuitenkin perustelee kuinka klassiset… Continue reading Vaniljahirviöistä ja niiden kiinnostavuudesta
Mitä roolipelejä olen pelannut?
Useimmat roolipelit ovat perussäännöiltään aika samanlaisia. Siitä huolimatta pelipiireissä kiistellään paljon sääntöjen eduista muihin nähden. Silloin pienetkin yksityiskohdat säännöissä voivat tuntua merkityksellisiltä. Pidän itsekin jossain määrin sääntöjen lueskelusta ja vertailusta, joskin sääntönippeliys on viime vuosina saanut monen kohdin väistyä erilaisen roolipelimateriaalin (seikkailujen, ideoiden) lueskelun tieltä. Jäin pohtimaan mitä eri roolipelejä olen varsinaisesti pelannut ja päädyin… Continue reading Mitä roolipelejä olen pelannut?
Outdoor Survival
Yksi D&D:n synnyn kulmakivistä on jäänyt Limun ropelluksissa täysin mainitsematta, nimittäin vuonna 1972 ilmestynyt Outdoor Survival -niminen lautapeli. Peli oli Gygaxin peliporukan suosiossa ilmestymisensä aikoihin ja se siirtyi aika saumattomasti myös D&D:n ensimmäisten kampanjoiden käyttöön. Alkuperäisessä D&D:n “valkolaatikossa” (OD&D) viitataan peliin useammin kuin kerran, kun selitetään ulkoilmaseikkailuden proseduureja ja Outdoor Survivalia pidettiin välttämättömänä osana sujuvaa ulkoilmakampanjaa.… Continue reading Outdoor Survival
Let’s play D&D!
Abstraktiotaso roolipeleissä
Roolipeliseikkailujen kirjoittamisessa voidaan nähdä kaksi keskenään yhteen sopimatonta koulukuntaa. Ensimmäinen pohjautuu seikkailupaikkojen ja niiden henkilöiden mahdollisimmaan tarkkaan määrittelemiseen, usein “simulationistisessa” hengessä. Toinen on vaikeammin määriteltävissä, mutta kutsutaan sitä tässä vaikkapa korkeamman abstraktiotason määrittelyksi. Se tarkoittaa luonnosmaisempaa kirjoittamista, jossa motivaatiot ja huoneiden sisältö merkitään muutamalla ranskalaisella viivalla monen sivun tarkan määrittelyn sijaan. Vanhoissa D&D -seikkailuissa abstraktion taso on usein… Continue reading Abstraktiotaso roolipeleissä
Mitä hyvä luolasto tarvitsee?
Hyvien ja kiinnostavien luolastojen tekeminen on omanlaisensa taito, jonka täydellinen hallitseminen vaatii työtä. Olemme Iimun kanssa yrittäneet kuvailla prosessia Aloittelevan ja Edistyneen luolamestarin oppaissa, mutta aina voi oppia jotakin uutta. Piirtäessäni Shahar-kaupungin alaisia luolastoja olen seurannut Moldvayn Basic-setin määrittelyjä tyhjien ja muiden huoneiden suhteen, joka tarkoittaa että 2/6 huoneista on tyhjiä, 1/6 on ansoitettu, 2/6 on hirviöitä ja… Continue reading Mitä hyvä luolasto tarvitsee?
Shahar-kampanja
Shahar, eli Tuhansien hopeakellojen kaupunki, on muutaman kymmenen tuhannen asukkaan aavikkokaupunki, joka kohoaa kukkulalla Shaarmidin ruohotasankojen ja suolaerämaiden yllä. Kaupunkia hallitsee Mustaksi kuningattareksi kutsuttu Badroubor ja tämän henkivartiokaarti, Vaering-vartio, joka koostuu pohjoisen sotureista. Kuningattaren valta-asema ei kuitenkaan ole absoluuttinen, sillä Shaharia ympäröiviä aavikoita hallitsevat nomadijoukot ovat sille ainainen uhka. Nomadeja johtavien “hiekkaprinssien” varakkuus perustuu hevosten kasvatukseen ja… Continue reading Shahar-kampanja
D&D ryhmätason taktisena taistelupelinä
D&D:tä voi tunnetusti pelata monin eri tavoin. Nykyisin kiinnostaa yhä enemmän se, kuinka D&D taipuu ryhmätason taktiseen taisteluun. Tavallaanhan sellainen toteutuu jo nyt vanhan koulukunnan luolaseikkailuissa, jossa pelaajien hallittavana voi olla jopa tusinan verran hahmoja kun lasketaan yhteen pelaajahahmot ja näiden kätyrit. Ainakin meidän Dwimmermount-kampanjassamme ei ole lainkaan poikkeuksellista että marssijärjestyksessä on viisi, kuusi tai… Continue reading D&D ryhmätason taktisena taistelupelinä