Pelaajat ovat D&D-tyyppisissä peleissä keskeinen muutoksen alulle panija, mutta välillä tuntuu että myös pelimaailman pitäisi heittää pelaajien suuntaan enemmän haasteita, yllätyksiä ja vallitsevan järjestyksen siirtymiä. Mistä ne syntyvät? Rick hamell.net:ssä kirjoittaa muutoksista roolipelimaailmoissa. Rickin mukaan “transitiot” perustuvat parhaimmillaan pelimaailman valtatasapainon tunnistamiseen. Jokin faktio löytyy aina valmiina täyttämään pelaajien tekemisistä syntyvän valtatyhjiön. Tämä on ilmeinen ja selkeä… Continue reading Muutoksia kampanjamaailmassa?
Author: Uplaidos Oscea
Lohikäärmeiden ruokailutottumuksista
Kokemuksia Sivilisaatio-lautapelistä
Pelasimme pari viikkoa sitten Avalon Hillin klassikkolautapeliä Sivilisaatiota pitkästä aikaa. Peliä tuli pelattua joskus 2000-luvun taitteessa aika paljonkin, useimmiten täydellä seitsemällä kansakunnalla. Tällä kertaa meitä oli pelaamassa vain viisi henkeä, joten Apenniinien niemimaa pysyi pelin ulkopuolella. Saimme pelin pelattua noin seitsemässä tunnissa, tosin lopetimme “jo” 1000 pisteen rajaan. Itse tykkään pelata Sivilisaatiota jollakin meritse liikkuvalla… Continue reading Kokemuksia Sivilisaatio-lautapelistä
Minkä mittainen on sopiva kampanja?
Roolipelit pääsevät monien mielestä oikeuksiinsa vasta kun niitä pelataan kampanjamuodossa, niin että yksittäisten pelikertojen välillä on jonkinlaista jatkuvuutta. Oman kokemukseni mukaan vaaditaan usein 5 – 10 pelikertaa että kampanja pääsee ylipäänsä “vauhtiin”. Vasta siinä vaiheessa myös pelaajat innostuvat kunnolla maailmasta ja janoavat lisää. 20 pelikerran kohdalla tietää jo onko kampanja menestys, sillä onnistuneesta kampanjasta on… Continue reading Minkä mittainen on sopiva kampanja?
Miten kirjoitan seikkailuita?
False Machine -blogin Patrick Stuart kirjoitti hiljan siitä, miten hän tekee seikkailuita. Patrickin postiin vastannut Goblin Punchin Arnold K. kirjoitti asiasta hieman eri näkökulmasta ja niin, että se vastasi paremmin omia kokemuksiani seikkailujen tekemisestä. Vaikka en ole julkaissut yhtään roolipeliseikkailuita, olen kuitenkin tehnyt niitä aika paljon, ja oletan tietäväni niiden tekemisestäkin jotakin. Omat ajatukset ovat kiteytyneet… Continue reading Miten kirjoitan seikkailuita?
Necropraxiksen 20 Quick Questions Shahar-kampanjassa
Vastailin Shahar-kampanjaan liittyen Jeff Rientsin blogista tutuksi tulleisiin 20-kysymykseen hiljattain. Tehdäänpä samaan syssyyn vähän lisää samaa! Necropraxis-blogissa on oma 20 kysymyksen listansa, joihin vastasin alla Shahar-kampanjaan liittyen: Ability scores generation method? 3d6 järjestyksessä, kaikki paitsi positiiviset sarjat saa heittää uudestaan. Pisteitä voi siirtää ominaisuudesta toiseen suhdeluvulla 2:1, eikä mitään ominaisuutta voi pudottaa alle 9:n. How are death and… Continue reading Necropraxiksen 20 Quick Questions Shahar-kampanjassa
20 kysymystä: Shahar-kampanja
Jeff Rientsin 20 kysymystä, tällä kertaa sovellettuna Shahar-kampanjaan. What is the deal with my cleric’s religion? Kaupungissa on kuusi pääuskontoa, joista Kamakan temppeli hallinnoi kaupungin vesivaroja, Nephelen temppeli suorittaa ilmahautauksia, Sekhmetin temppeli ylläpitää pyhää tulta ja Amurrun temppeli vastaa kaupungin alaisista katakombeista. Neaeran temppeli on puolestaan kuu-uskonto ja Shaharin temppeli seuraa auringon jumalaa ja palvoo… Continue reading 20 kysymystä: Shahar-kampanja
D&D + Cthulhu = win?
Vanha nörttiviisaus kuuluu että kaikki genret paranevat jos niihin lisää cthulhu-vaikuteita. Se pitää tietysti paikkansa myös roolipelien kohdalla: scifi-seikkailut paranevat jos avaruudessa väijyy Azathothin seuraajia siinä missä salapoliisitarinat mythos-vaikutteilla ovat niitä kaikkein parhaimpia. Vai ovatko? Ja päteekö sääntö vanhaan kunnon Dungeons & Dragonsiin? Tekisi mieli sanoa että D&D Cthulhu-vaikutteilla on mahtavaa, mutta olen vähän epäileväinen.… Continue reading D&D + Cthulhu = win?
Vaniljahirviöistä ja niiden kiinnostavuudesta
Semper Initiativus Unumin Wayne Rossi kirjoittaa osuvasti humanoidiheimojen asemasta D&D:ssä. OSR:n parissahan on valloillaan näkemys, ettei vaniljanmakusia humanoideja kuten goblineita, örkkejä tai koboldeja kannattaa käyttää, koska pelaajat tuntevat ne, niiden ominaisuuden ja luonteenlaadun aivan liian hyvin. Niiden sijaan kannattaa vallitsevan käsityksen mukaan kehittää omia tai uusia vastustajia, jotka pääsevät yllättämään pelaajat myös sääntöpuolella. Rossi kuitenkin perustelee kuinka klassiset… Continue reading Vaniljahirviöistä ja niiden kiinnostavuudesta
Egg of Coot – nyt karttoina!
Secrets of Blackmoor -ryhmä Facebookissa tarjoaa ainutlaatuisia näkymiä roolipelaamisen syntyyn 70-luvun alun Minnesotassa, kohta 50 vuotta sitten. Ryhmässä on nyt nähtävillä skannauksia John Sniderin kaukaisella 70-luvulla tekemistä upeista Egg of Coot -kartoista. Egg of Coot on Blackmoor-kampanjan häilyväinen “pahisten” puoli, josta Snider vastasi. Klassiset D&D:n ulkoilmakartat ovat joko 6 tai 30 mailia, eli n. 10… Continue reading Egg of Coot – nyt karttoina!