Kampanjaidea: Cyberpunk-hiekkalaatikko

Roolipelikampanjoiden suunnittelu on hauskaa hommaa! Oma ajatteluni lähtee siitä, että pelaajilla pitää olla mahdollisimman paljon vapauksia pelimaailmassa, mutta että vapaudet pitää sijoittaa johonkin laajempaan tarinakokonaisuuteen. Tästä lähtökohdasta olen kehitellyt jo pitkään omaa Cyberpunk-hiekkalaatikkokampanjaani, joka sijoittuu Kaliningradin alueelle. En tiedä Kaliningradista juuri mitään, mutta sijaintinsa ja taustansa puolesta se tuntuu juuri sopivalta paikalta tulevaisuuden megapolikseksi, jossa yhdistyvät 2000-luvun kaikki keskeiset yhteiskunnalliset teemat neoliberaalista kapitalismista kansallisvaltioiden kriisiin ja ekokatastrofeista erityistalousalueisiin.

Kaliningradin hylätty Neuvostojen talo sopii Cyberpunkiin kuin nenä päähän.

Kampanjan tarina ja pelaajien toimintamahdollisuudet kulkevat käsi kädessä. Omassa Cyperpunk-hiekkalaatikossani haluan pohdiskella paitsi yllä mainittuja teemoja, myös tekoälyn ja autonomisten koneälyjen roolia, johon liittyen olenkin kehitellyt suuremman tarinallisen mysteerin, jonka inspiraationa toimivat Rudy Ruckerin robottikirjat. Hiekkalaatikko-kampanjalle tyypillisesti olen samanaikaisesti lähtenyt liikkeelle myös paikoista ja faktioista, joihin kuuluu paitsi erilaisia katujengejä, myös järjestäytynyttä rikollisuutta ja transhumanistisia kultteja, sekä pelaajahahmojen omistuksia mallintava resurssisysteemi. Paikat ja faktiot antavat pelaajille toimintavapautta “pelkän” tarinan seuraamisen sijaan ja resurssisysteemi toimii ikään kuin levelöintinä, jonka kautta pelajaat saavat parempia varusteita ja kybernetiikkaa.

Baltiysk, 2. Kombinat (incl. NoGo-zone), 3. Atlantis, 4. Transit Town (incl. Medina), 5. Interzone, 6. Old Town©, 7. Neon City, 8. Kostjak

Kampanjan alussa pelaajahahmot kuuluvat omaan vähäpätöiseen jengiinsä, jolla ei ole juurikaan pääsyä kyberosiin tai korkeaa teknologiaan, mutta kampanjan edetessä jengin varallisuus ja kyvyt kehittyvät, ja sitä myöten myös pääsy oman kehon muokkaukseen ja sotilasteknologiaan. Tällainen kampanjan alipeli on mielestäni oleellinen Cyberpunk-genreä pelatessa, sillä jos hahmoilla on suoraan pääsyä kybernetiikkaan ja parhaimpiin varusteisiin, ei pelaajilla ole kunnollista motivaatiota lujittaa jenginsä omistuksia pelimaailmassa. Cyberpunk-genre toimii mielestäni parhaiten “heist-tyylisissä” infiltraatiotehtävissä ja faktiopelaaminen antaa tähän rutkasti motivaatiota ja mahdollisuuksia. 

Carbon 2185 pohjaa Dungeons & Dragonsin viidennen laitoksen sääntöihin.

Olen pelannut Cyberpunkia pariin otteeseen ihan virallisilla Cyberpunk 2020 ja Cyberpunk RED -säännöillä, mutta jokin niissä hiertää, ja pahasti. Omaan makuun etenkin RED:ssä on aivan liian anteeksiantavat taistelussäännöt, sillä tuntuu että hahmot kestävät käytännössä ihan mitä vain kuolematta. Megalomaaniseen tapaan olenkin lähtenyt kehittämään paitsi tarinaa ja pelimaailmaa, myös omaa Cyberpunk-pelaamiseen soveltuvaa pelisysteemiä OSR-hengessä. Oma versioni perustuu Dungeons & Dragonsin B/X-sääntöjen varaan, niin että jokainen taistelu on vaarallinen alhaisen tason hahmoille. Tasojen noustessa ja kyberosien tullessa pelaajahahmojen ulottuville myös taistelukestävyys kasvaa, mutta niin tekevät myös kohdatut viholliset ja uhat.

Minimalistinen Mirrorshades on The Black Hack -johdannainen.

Sääntöjä varten on onneksi paljon valmistakin tarjolla. En ole suinkaan ensimmäinen, joka haluaa tuoda Cyberpunkin tasojen varassa toimiviin d20-pohjaisiin sääntöihin, joten ammennettavaa löytyy niin Carbon 2185, Interface Zero kuin Mirrorshades-säännöistäkin. Silti peräänkuulutan myös OSR-hengessä yksinkertaisuutta, joten haluan räätälöidä omat sääntöni paljon kevyemmiksi, joskaan ihan liian kevyttäkään systeemiä en kaipaa. Hankaluutena Cyperpunkin kohdalla ovatkin erilaiset alisysteemit, aina hackeroinnista kybernetiikkaan ja droonien ohjaamiseen, mutta näitä voi onneksi lainata olemassa olevista lähteistä. Markkinoilta löytyy myös monenlaisia Cyberpunk-generaattoreita, joiden avulla voi luoda tunnelmallisia kaupunginosia, tehtäviä ja muuta tarpeellista kampanjaan.

Interface Zero on pohjimmiltaan Pathfinderia.

Oma Cyberpunk-hiekkalaatikko on sen verran kunnianhimoinen projekti, että voi olla ettei tätä päästä pelaamaan ihan heti, mutta jossakin vaiheessa toivottavasti se onnistuu, joten katsotaan etenisikö tämä(kin) projekti hieman kesän aikana niin että voin raportoida tarkemmin tilanteesta syksyn tullen. Ainakin tämä on ideana ja projektina kutkuttava, joten kiinnostusta kehittelyyn kyllä riittää, mutta saa nähdä riittääkö motivaatio ja aika…

Leave a comment