Pitkäaikaiset lukijat muistanevat, että yksi johtamistani roolipelikampanjoista on Avalon, jota on kirjoittamishetkellä pelattu vähän yli 90 pelikertaa. Itselleni Avalon ollut yritys johtaa toisaalta korkeafantastisempaa ja toisaalta todellisesta keskiajasta ja sen keijuihin liitetyistä uskomuksista kumpuavaa peliä, jota olen ainakin jossain kohdin kutsunut myös technicolor-fantasiaksi. Se on samalla ollut myös siirtymä kohti entistä ei-pelaajahahmo- ja faktiovetoisempaa kampanjasuunnittelua, niin että pelissä kerätään aarteiden ja hirviöiden lisäksi uusia NPC-tuttavuuksia ja liittoudutaan erilaisten tahojen kanssa.
Kampanjaa on ollut hauska paitsi suunnitella, myös vetää, ja tuntuu että pelaajatkin ovat nykyisin hyvin sitoutuneita selvittämään miten tarina Keijumailta Yliseen maailmaan hyökkäävistä keijuista ja juonittelevista ihmisruhtinaista päättyy. Tämä siitä huolimatta, että pelaajat onnistuivat viime kertaa edellisessä sessiossa jäämään toista kertaa vangeiksi keijumaiden Haaveiden linnassa, niin että kaikki hahmot lumottiin ja nämä siirtyivät Pimeyden voimien palvelukseen, aivan kuten kampanjan ensimmäiset hahmot nyt jo neljä vuotta sitten. Hahmojen jääminen vangiksi ei ollut tietenkään mitenkään ennalta suunniteltu tapahtuma, vaan seurausta pelaajien liiankin kunnianhimoisesta yrityksestä surmata keijuruhtinas Leokas Eilserve ja saada tämän kallisarvoiset taikakalut (mm. Staff of Wizardry ja Ring of Wishes) haltuunsa. Keijuruhtinas ja tämän joukkojen komentaja onnistuivat sitten lopulta jähmettämään suurimman osan pelaajahahmoista, niin että loput oli sitten helppo nuijia tajuttomiksi.
Nyt olemme jo tehneet uudet hahmot, jotka lähtevät pelastamaan edellisiä hahmoja ja estämään Pimeyden voimia valloittamasta koko Ylistä maailmaa. Hahmot aloittavat 30 000 kokemuspisteellä, joten suurin osa niistä on viitos- tai kuutostasolla ja ne ovat saaneet käyttöönsä voimallisia taikaesineitä (mm. Book of Infinite Spells) edellisten hahmojen keräämiltä liittolaisilta. Uudet hahmot ovat nyt menossa tutkimaan muinaista lohikäärmekatedraalia (kevyesti muokattu Jennell Jaqcuaysin The Dragon’s Secret) ja siellä tarujen mukaan sijaitsevaa Herruuden kruunua, sekä pidemmässä juoksussa vapauttamaan vangiksi jääneitä edellisiä hahmoja ja estämään Pimeyden joukkojen suunnitelmat.
Katsotaan miten uudet seikkailut saavat tuulta alleen, mutta tässä kohtaa on pelinjohtajana varsin huojentavaa huomata että pelaajat ovat ensisijaisen sitoutuneita kampanjaan, sen sijaan että kaipaisivat vain omia hahmojaan. Tietyllä tavalla TPK onkin minkä tahansa roolipelikampanjan todellinen tulikoe ja on huojentavaa huomata että Avalon-kampanjan on nyt tämän kokeen läpäissyt. Kun kampanjamaailma on jo tullut tutuksi miltei sadalla pelikerralla ja pelaajat ovat sille omistautuneet, tuntui uusilla hahmoilla aloittaminen yllättävän luontevalta. Voimme siis jatkossakin seurata miten käy Ylisten maiden joukoille taistelussa Alisen maan keijuruhtinaita ja näiden ihmisliittolaisia vastaan!