Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Olen pitkään ihmetellyt, mikseivät ihmiset pidä enempää meteliä Clark Ashton Smithin neroudesta. Smith oli yksi Weird Tales -lehdessä julkaisseista pulp-kirjallisuuden “kolmesta suuresta” H. P. Lovecraftin ja Robert E. Howardin ohella. Kalifornian syrjäseuduilla kasvanut Smith ei juurikaan käynyt kouluja, mutta luki paljon ja sivisti itseään mm. tietosanakirjoja lukemalla. Kuten Lovecraft, oli Smithkin jonkintasoinen erakko, joka viihtyi parhaiten… Continue reading Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Onneksi olkoon, Tom Moldvay!

Olen monesti maininnut Tom Moldvayn nimen blogissa. Vuonna 2007 kuollut Moldvay muistetaan varmasti parhaiten Basic D&D -säännöstöstään, eli TSR:n vuonna 1980 julkaisemasta Moldvayn “punalaatikosta”. Monet pitävät sitä säännöiltään ylivoimaisena D&D-iteraationa, parempana ja selkeämpänä kuin pari vuotta myöhemmin julkaistu ja suomeksikin käännetty Mentzerin “punalaatikko”, joka pitkälti seuraa Moldvayn jalanjälkiä. Itse olen vain selaillut alkuperäistä Moldvayn D&D:tä, mutta… Continue reading Onneksi olkoon, Tom Moldvay!

Nostalginen tuntematon

”The nostalgia of things unknown, of lands forgotten or unfound, is upon me at times. Often I long for the gleam of yellow suns upon terraces of translucent azure marble, mocking the windless waters of lakes unfath – omably calm; for lost, legendary palaces of serpentine, silver and ebony, whose columns are green stalactites; for… Continue reading Nostalginen tuntematon

Pähkinöitä rouskittavaksi

Pelinjohtajamme Iimu on omaksunut huolella gygaxilaisen luolamestarin rooliin. Tuomion luolastossa kuolema vaanii jokaisen kulman takana. Välillä tuntuu että pelihahmot säilyvät hengissä vain hiuskarvan varassa, toisinaan taas hengen menetys tuntuu sattumanvaraiselta. Koska luolasto on hengenvaarallinen, ei mikään ole varmaa pelin alkaessa. Pelaajien on tehtävä työtä onnistuakseen, eikä ensimmäinen hahmo luultavasti onnistu. Itse asiassa useimmat pelihahmot ja… Continue reading Pähkinöitä rouskittavaksi