Kuinka monta pelaajaa on sopiva määrä? Itse olen aikaisemmin johtanut enimmäkseen 3-5 hengen pelejä, mutta luku tuntuisi viime aikoina olevan nousussa. Dwimmermount-kampanjassamme on DM:n lisäksi kuusi pelaaja, joskaan kaikki eivät aina pääse paikalle. Elsirin laaksossa on tässä vaiheessa jo yhteensä DM:n lisäksi kahdeksan pelaajaa, joskin enimmillään pelaajia on samanaikaisesti ollut paikalla seitsemän. Yleensä osallistujien määrä… Continue reading Ison peliporukan puolustuspuhe
Author: Uplaidos Oscea
Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #2: diplomatia
Roolipelaaminen käsittelee perinteisesti pienen “seikkailijaporukan” edesottamuksia fiktiivisessä maailmassa. D&D:stä alun alkaenkin löytyvät satunnaistaulukot mallintavat tyydyttävällä tavalla elävää ja parhaassa tapauksessa pelaajien toimiin reagoivaa ympäristöä, mutta mitä kaikkea muuta tapahtuu pelin “kulissien takana”? Kirjoitin pari viikkoa sitten kuinka sodankäyntiä ja suurempia taisteluita on mallinnettu roolipeleissä ja erilaisissa sotapeleissä. Tällä kertaa suurennuslasin alla ovat valtioiden ja muiden… Continue reading Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #2: diplomatia
Dungeon Robber!
Nyt kaikki pelaamaan Dungeon Robberia, joka on flashilla tehty OD&D-peli! Kyseessä on Gygaxin OD&D-satunnaistaulukoihin perustuva luolastogeneraattori, joka luo luolaston käytävineen, huoneineen, hirviöineen ja aarteineen. Dungeon Robberia pelatessa tulee tietyllä tapaa pelanneeksi Gary Gygaxin koodaamaa tietokoneroolipeliä, joka on omalla kieroutuneella tavallaan aika siisti juttu. Dungeon Robber on Blog of Holdingia kirjoittavan Paul Hughesin käsialaa ja se… Continue reading Dungeon Robber!
Lisää “pöljää”!
Jeff Rients jakoi aikaa sitten pelit joko pöljiin (stupid), retroihin tai tosikkomaisiin (pretentious) täällä. Tosikkomaisiin peleihin voi laskea vaikkapa Vampiren tai Forge-pelit, retroihin puolestaan luolastonkoluamiset ja hahmoluokka-mekaniikan yms. Pöljät pelit ovat Rientsin määritelmän mukaan puolestaan seuraavanlaisia: Stupid games do not take themselves seriously. PCs can die horrible deaths and other grim stuff, but that horrible… Continue reading Lisää “pöljää”!
Demiurgin paradoksi
Suuren ja mahtavan Gary Gygaxin syntymäpäivän kunniaksi nopea blogiteksti aiheesta joka on ollut mielessä vuosikausia, nimittäin pelinjohtajan pahe #1: ylisuunnitteleminen. Olen itsekin syyllistynyt kyseiseen ja “pilannut” lupaavia kampanjoita ennen kuin ne ovat kunnolla lähteneet käyntiinkään, määrittelemällä jo etukäteen liian tarkasti sen mistä kampanjassa omasta mielestäni on kyse. Pohjimmiltaan kyse taitaa olla pelaajien odotusten ja pelinjohtajan… Continue reading Demiurgin paradoksi
Satunnaisia kohtaamisia?
“Creativity is the ability to introduce order into the randomness of nature.” – Eric Hoffer Satunnaiskohtaamisen idea tuntuisi herättävän paljon tunteita, useimmiten vastaan. Kuinka realistista loppujen lopuksi on kohdata alligaattori ruohotasangolla? Toiset hyväksyvät satunnaiskohtaamiset matkustamiseen liittyvänä pakkopullana, jolloin matkaamisen aikana kohdataan tietty määrä satunnaishirviöitä. Olen itse pitkään ollut hieman epäileväinen satunnaistaulukoiden suhteen ja usein vain… Continue reading Satunnaisia kohtaamisia?
Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #1: sodankäynti
Kesäloman aikana ei ole tahtonut löytyä aikaa ja rutiinia päivittää blogia, mutta näin sadepäivänä ei ole muutakaan tekemistä. — Elsirin laakso on nyt edennyt menestyksekkäästi pelaamisvaiheeseen. Kahden aika intensiivisen pelikerran jälkeen tuntuu siltä että kampanjan peruskonsepti toimii, mutta valtakunnan alueiden kasvaessa täytyy kiinnittää yhä enemmän huomiota “näyttämön takana” tapahtuviin suuriin taloudellisiin, sotilaallisiin ja poliittisiin seikkoihin. Miten… Continue reading Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #1: sodankäynti
Xorn
“Hey, there’s a monster in the Manual for every letter but X — let’s take drugs until we think of something!” – http://dndwithpornstars.blogspot.fi/
20 kysymystä Elsirin laaksosta
Jeff’s Gameblogia kirjoittava Jeff Rients taitaa olla kaikkein pitkäaikaisin OSR-blogisti. Blogin ensimmäiset kirjoitukset ovat vuodelta 2004 ja yhdeksään vuoteen mahtuu aika paljon asiaa. Jeffin “kahdestakymmenestä kysymyksestä” on muodostunut jonkinlainen roolipelimaailman meemi. Näin hän itse kirjoittaa: You can run D&D with just some PCs and a dungeon. I think that’s totally legit. But if you have… Continue reading 20 kysymystä Elsirin laaksosta
Enemmän on enemmän
Viime aikoina olen tullut yhä vakuuttunemmaksi siitä, että roolipeleille ominainen kerrontatapa on pulp, eli “kioskikirjallisuus”. Roolipeleille ei oikein sovi mikään muukaan vakiintunut fantasiagenre. Game of Thrones -tyyppinen juonitteleva “ensemblefantasia” on vaikea saada toimimaan seikkailijaryhmää korostavassa roolipelaamisessa ja sen “yllättävät” juonenkäänteet tuntuvat helposti pelinjohtajan ohjailulta (“GM fiat”). Realistinen keskiaikasimulaatio maistuu pelaajien mielestä helposti pakkopullalta, jossa maailman “näkymättömät… Continue reading Enemmän on enemmän