Ei merille vaan metsään

Tämä blogikirjoitus piti julkaista jo aikaa sitten, mutta jäin jostain syystä puntaroimaan sen sisältöä. En ole vieläkään varma allekirjoitanko sitä täysin, mutta julkaistaan se nyt silti… — Peluutin loppukeväästä pitkän session Pathfinderin Skull & Shackles adventure pathia. Paperilla homma vaikutti hyvältä: pelihahmot heräävät piraattilaivan uumenista ja huomaavat joutuneensa vastoin tahtoaan shanghaijatuiksi merirostopuuhiin. Iso osa pelaajista… Continue reading Ei merille vaan metsään

<3 Judges Guild <3

Blogi on päivittynyt viime aikoina vähän harvakseltaan, kun kotinetti ei ole toiminut. Asiaan on toivottavasti tulossa jonkinlainen muutos tämän viikon aikana, mutta katsotaan nyt… Nettiä odotellessa olen lueskellut vanhoja Judges Guild -julkaisuja ja todennut että ne ovat todellakin kultaakin arvokkaampia ideavarastoja sandboxin suunnittelussa. Judges Guild oli ensimmäinen D&D:lle “play aideja” ja kampanjamateriaalia julkaissut pulju, jonka… Continue reading <3 Judges Guild <3

Lyhyt kätyreiden ylistys

Kätyrit, eli henchmenit ja hirelingit, ovat tärkeä osa alkuperäisen D&D:n geeniperimää ja historiaa, mutta nykyisin niitä käytetään yhä vähemmän. Vielä Mentzerin punalaatikossa ja AD&D:ssa kätyreitä ja niiden palkkaamista käsitellään ihailtavan yksityiskohtaistesti, mutta uudemmista laitoksista kätyreiden (varsinkin luolastoon mukaan lähtevän tykinruuan) käsite on aika lailla kadonnut. Kuten alla olevasta vuoden 1980 Grenadier-kuvastosta käy ilmi, ovat kätyrit… Continue reading Lyhyt kätyreiden ylistys

Ison peliporukan puolustuspuhe

Kuinka monta pelaajaa on sopiva määrä? Itse olen aikaisemmin johtanut enimmäkseen 3-5 hengen pelejä, mutta luku tuntuisi viime aikoina olevan nousussa. Dwimmermount-kampanjassamme on DM:n lisäksi kuusi pelaaja, joskaan kaikki eivät aina pääse paikalle. Elsirin laaksossa on tässä vaiheessa jo yhteensä DM:n lisäksi kahdeksan pelaajaa, joskin enimmillään pelaajia on samanaikaisesti ollut paikalla seitsemän. Yleensä osallistujien määrä… Continue reading Ison peliporukan puolustuspuhe

Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #2: diplomatia

Roolipelaaminen käsittelee perinteisesti pienen “seikkailijaporukan” edesottamuksia fiktiivisessä maailmassa. D&D:stä alun alkaenkin löytyvät satunnaistaulukot mallintavat tyydyttävällä tavalla elävää ja parhaassa tapauksessa pelaajien toimiin reagoivaa ympäristöä, mutta mitä kaikkea muuta tapahtuu pelin “kulissien takana”? Kirjoitin pari viikkoa sitten kuinka sodankäyntiä ja suurempia taisteluita on mallinnettu roolipeleissä ja erilaisissa sotapeleissä. Tällä kertaa suurennuslasin alla ovat valtioiden ja muiden… Continue reading Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #2: diplomatia

Dungeon Robber!

Nyt kaikki pelaamaan Dungeon Robberia, joka on flashilla tehty OD&D-peli! Kyseessä on Gygaxin OD&D-satunnaistaulukoihin perustuva luolastogeneraattori, joka luo luolaston käytävineen, huoneineen, hirviöineen ja aarteineen. Dungeon Robberia pelatessa tulee tietyllä tapaa pelanneeksi Gary Gygaxin koodaamaa tietokoneroolipeliä, joka on omalla kieroutuneella tavallaan aika siisti juttu. Dungeon Robber on Blog of Holdingia kirjoittavan Paul Hughesin käsialaa ja se… Continue reading Dungeon Robber!

Lisää “pöljää”!

Jeff Rients jakoi aikaa sitten pelit joko pöljiin (stupid), retroihin tai tosikkomaisiin (pretentious) täällä. Tosikkomaisiin peleihin voi laskea vaikkapa Vampiren tai Forge-pelit, retroihin puolestaan luolastonkoluamiset ja hahmoluokka-mekaniikan yms. Pöljät pelit ovat Rientsin määritelmän mukaan puolestaan seuraavanlaisia: Stupid games do not take themselves seriously. PCs can die horrible deaths and other grim stuff, but that horrible… Continue reading Lisää “pöljää”!

Demiurgin paradoksi

Suuren ja mahtavan Gary Gygaxin syntymäpäivän kunniaksi nopea blogiteksti aiheesta joka on ollut mielessä vuosikausia, nimittäin pelinjohtajan pahe #1: ylisuunnitteleminen. Olen itsekin syyllistynyt kyseiseen ja “pilannut” lupaavia kampanjoita ennen kuin ne ovat kunnolla lähteneet käyntiinkään, määrittelemällä jo etukäteen liian tarkasti sen mistä kampanjassa omasta mielestäni on kyse. Pohjimmiltaan kyse taitaa olla pelaajien odotusten ja pelinjohtajan… Continue reading Demiurgin paradoksi

Satunnaisia kohtaamisia?

“Creativity is the ability to introduce order into the randomness of nature.” – Eric Hoffer Satunnaiskohtaamisen idea tuntuisi herättävän paljon tunteita, useimmiten vastaan. Kuinka realistista loppujen lopuksi on kohdata alligaattori ruohotasangolla? Toiset hyväksyvät satunnaiskohtaamiset matkustamiseen liittyvänä pakkopullana, jolloin matkaamisen aikana kohdataan tietty määrä satunnaishirviöitä. Olen itse pitkään ollut hieman epäileväinen satunnaistaulukoiden suhteen ja usein vain… Continue reading Satunnaisia kohtaamisia?

Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #1: sodankäynti

Kesäloman aikana ei ole tahtonut löytyä aikaa ja rutiinia päivittää blogia, mutta näin sadepäivänä ei ole muutakaan tekemistä. — Elsirin laakso on nyt edennyt menestyksekkäästi pelaamisvaiheeseen. Kahden aika intensiivisen pelikerran jälkeen tuntuu siltä että kampanjan peruskonsepti toimii, mutta valtakunnan alueiden kasvaessa täytyy kiinnittää yhä enemmän huomiota “näyttämön takana” tapahtuviin suuriin taloudellisiin, sotilaallisiin ja poliittisiin seikkoihin. Miten… Continue reading Hiekkalaatikon hallinnoimisesta #1: sodankäynti