Mitä voi improvisoida, ja mitä ei?

Pelinjohtaminen on ennen kaikkea opittu taito. Jotkut voivat olla siinä lähtökohtaisesti parempia, mutta kukaan ei ole syntyessään täydellinen. Viime aikoina minua on kiinnostanut aika paljon improvisoidun ja ei-improvisoidun materiaalin ero. Periaatteessahan pelinjohtaja voi vetää täysin improvisoituja pelikertoja, ja olen niin joskus itsekin tehnyt. Silloinkin on useimmiten ollut jotakin kättä pidempää apuna, esim. ajatus alusta, NPC:stä,… Continue reading Mitä voi improvisoida, ja mitä ei?

Star Frontiers

Limun ropellusten virallinen Tom Moldvay -hehkutus jatkuu! Viime viikolla kirjoittelin Moldvayn (osittain) tekemästä Gangbusters-pelistä ja sen käyttömahdollisuuksista paitsi omana pelinään, myös D&D-kampanjan taustasäännöstönä. Tällä viikolla aiheena on Star Frontiers avaruusoopperapeli, jonka arvo on ennen kaikkea pulpmaisessa planeettaseikkailussa Jack Vancen Planet of Adventure tai Burroughsin Mars-kirjojen tyyliin. Mitään tieteellistä scifiä peli ei ole, pikemminkin hauskanpitoa outojen muukalaisrotujen kansoittamassa… Continue reading Star Frontiers

Taustatarinasta pelitapahtumaksi

Kaikille tuttu ilmiö: pelinjohtaja paasaa kampanjan taustatarinasta ja pelaajat keskittyvät johonkin olennaisempaan, kuten kännyköihinsä, nenän kaivamiseen tai tuijottamaan silmät lasittuneina eteensä. Kuka nyt jaksaisikaan kuunnella sivukaupalla juttua jumalista, muinaisista roduista, kuninkaista ja näiden petoksista? Varsinkaan jos voi sen sijaan surffailla netissä? Roolipelaamiseen ei oikein näytä sopivan yksi-puhuu-ja-muut-kuuntelevat-malli, vaan viihdemuotona se on jo lähtökohtaisestikin vuorovaikutteinen,. Siinä… Continue reading Taustatarinasta pelitapahtumaksi

Maailmakoneistoja

Pitkästä aikaa löytyi uusi inspiroiva blogi, Rogues and Reavers nimeltään. Blogissa on tyylikäs sword & planet -meininki ja sen kirjoittaja Robert Parker on juuri pistänyt pystyyn netin ylitse pelattavan kampanjan “The Savage World of Krül”. Blogissa myös pohditaan kaikenlaista liittyen roolipeleihin yleensä. Erityisen mielenkiintoista on ollut kirjoittelu siitä minkälaisia eri “maailmakoneistojen” (world engines) sääntöjä roolipeleissä on olemassa.… Continue reading Maailmakoneistoja

Twilight: 2000 ja sodan avoin maailma

Iimu on alkanut vetämään Roll20-alustan avulla pelattavaa Twilight: 2000 kamppanjaa. Twilight: 2000 on todellinen roolipelien klassikko kasikytluvulta, ajalta jolloin ydinsodan uhka leijaili maailman yllä ihan eri tavalla kuin nykyään. GDW:n julkaiseman Twilightin tulkinnassa maailma on suistunut (rajoitetun) ydinsodan jälkeiseen anarkiaan, jossa sotilasyksiköt vastaavat vain itselleen. Tässä synkeässä maailmassa pelaajat ovat sodan runtelemalta Puolan maaseudulta takaisin… Continue reading Twilight: 2000 ja sodan avoin maailma

Skaalautumaton maailma

Taistella, vaiko juosta pakoon? Tämä on se kaikkein oleellisin ja mielenkiintoisin valinta, jonka roolipelaaja voi kohdata. Ainakin se on paljon kiinnostavampi kuin vaikkapa pelihahmon hiusten väri tai isän nimi. Silti se esitetään nykyisin aivan liian harvoin, Tietokonepelit ja uudemmat D&D-laitokset ovat opettaneet meille, ettei mikään pelaajien kohtaama uhka ole mahdoton. Itse asiassa uudemmat laitokset tuntuvat… Continue reading Skaalautumaton maailma

Ajan ja paikan tuolla puolen

Viime aikoina olen fiilistellyt Tom Moldvayn Lords of Creation -multigenre-roolipeliä, joka julkaistiin aikoinaan Avalon Hillin toimesta vuonna 1983. Pelissä pelaajahahmot liikuvat erilaisten maailmojen välillä, niin että samat hahmot seikkailevat niin fantasia-, kauhu- kuin scifimaailmoissakin. Tällainen multiversumin haltuunotto, jossa hahmot liikkuvat erilaisten ulottuvuuksien välillä, on aina tuntunut kiinnostavalta. Netistä löytyvien arvosteluiden (täällä, täällä ja täällä) mukaan… Continue reading Ajan ja paikan tuolla puolen