Vuosi lähenee loppuaan, joten lienee paikallaan hieman kerrata mitä kaikkea on tullut pelattua. Meneillään on tällä hetkellä kolme aktiivisesti pelinjohtamaani kampanjaa, joista Sheirtalariin tällä hetkellä sijoittuva kampanja on pitkäikäisin 84:llä pelikerrallaan ja yli kymmenen vuoden iällään. Toiseksi vanhin kampanja Avalon on puolestaan kestänyt pari vuotta ja 37 pelikertaa ja Salaperäinen saari vasta alle vuoden, jona aikana on pelattu 11 kertaa.
Sheirtalariin sijoittuva kampanja on ollut yli kymmenen vuoden aikana pitkiä aikoja myös katkolla, mutta tällä hetkellä eteneminen on aktiivista ja säännöllistä. Nyt pelaajahahmot ovat astumassa Forgotten Realmsin alaisiin valtaviin Uumenalan luolastoihin, kun etenemme valmisseikkailu City of the Spider Queenin pariin. Pelin systeeminä on D&D 3.5, joskin olemme välillä tehneet myös lyhyen ja epäkiitollisen pyrähdyksen Pathfinderin maailmaan. Välillä systeemin hitaus on häirinnytkin, mutta olen toistaiseksi hyväksynyt sen, ettei yhden pelikerran aikana välttämättä ehditä käymään kuin taistelu tai kaksi.
Avalon-kampanja on alusta asti pyörinyt Sepon kääntämän Basic Fantasyn varassa, joten myös pelin eteneminen on paljon nopeampaa. Kampanja on yhdistelmä valmiita moduuleita ja täysin avointa hiekkalaatikkoa. Pelaajahahmojen ensimmäinen yritys kaatui kaikkien hahmojen kuolemaan Blackapple Brughin lopussa, kaamean Keijulordin käsissä. Nyt pelattavat tapahtumat sijoittuvat viisi vuotta ensimmäisten hahmojen kuoleman jälkeen, jona aikana Avalonia uhkaavat pimeyden voimat ovat saaneet entistä enemmän voimaa ja pelaajatkin hahmottavat kokonaistilanteen ainakin jossain määrin kirkkaammin.
Salaperäinen saari on vetämistäni kampanjoista nuorin ja siinä on systeeminä itse kehittelemäni Basic D&D -variantti. Peli sijoittuu eteläiselle Tyynelle valtamerelle 1600-luvun puolivälissä, joten tein peliä varten uudet varuste-, taito- ja hahmoluokkasäännöt. Näistä etenkin tavallisen d6-nopan varaan rakennetut taitosäännöt toimivat erinomaisesti, peliä ja tarinankerrontaa edistävänä emergenttinä elementtinä. Pelissä on pääosassa heksaryömintä Isle of Dreadin tyyliin, mutta niin että kampanjan lopussa siirrytään vähän eeppisempään sisältöön kuin mitä valmismoduuli pitää sisällään.
Pelinjohtamisen lisäksi olen ehtinyt myös pelata, käytännössä yhdessä klassisia TSR-moduleita ja itse tehtyä sisältöä yhdistelevässä Basic D&D -kampanjassa, Delta Greenin Impossible Landscapesissa ja nyt uunituoreessa RuneQuest-kampanjassa. Meno on ollut sopivan monipuolista, niin että jokaisesta kampanjasta on tarttunut inspiraatiota myös itse johtamiini peleihin. Basic D&D:stä on suodattunut vaikutteita ennen kaikkea Avalon-kampanjaan ja Impossible Landscapes on ihan vakavissaan pistänyt pohtimaan pitäisikö pelata sama kampanja uudestaan, tällä kertaa pelinjohtajan sermin takaa.
Roolipelien lisäksi myös lautapelit ovat tulleet tutuiksi. Taisimme tänä vuonna pelata vain yhden toisen maailmansodan Triumph & Tragedy -pelin, mutta toivottavasti pääsemme taas pian uudestaan tämän loistavan kolmen hengen strategiapelin äärelle. Klassista Civilizations-lautapeliä varioiva Ancient Civilizations of the Inner Sea herätti aluksi kiinnostusta, mutta pelin lopetusehdot osoittautuivat niin rikkinäisiksi, ettei peli varmaankaan pääse peluutukseen toista kertaa.
Richard Garfieldin keräilykorttipeli Netrunneria tuli pelattua kesällä Iimun kanssa varmaan yli kymmenen kertaa. Kyseessä oli käytännössä ensikosketukseni peliin ja on selkeää että sen pariin pitää vielä palata jossakin vaiheessa. Pienemmistä peleistä ehdin tutustumaan nyt joulun aikaan ainakin Sushi Go!:n ja Flamme Rougeen, kun taas klassikoista tuli pelattua Space Hulkia. Näistä kaikki ansaitsisivat lisää peliaikaa, joskin Netrunner ja Space Hulk tuntuvat tällä hetkellä kiinnostavimmilta. Klassikoissa on selkeästi voimaa!
Tietokonepuolella olen pelannut monenlaista, josta Steamin mukaan eniten pelitunteja ovat saaneet viikoittain netin yli pelaamamme Arma 3, kesällä läpi pelaamani Jagged Alliance 3 ja nyt syksymmällä Dwarf Fortress. Muita pelattuja pelejä olivat Subnautica, Inscryption, Red Dead Redemption 2, Hyper Demon, Immortality ja Sinking City. Niistä ainakin Subnautican pariin pitää vielä palata, miksei myös Red Dead Redemptionin ja Sinking Citynkin. Myös ikisuosikki Blood Bowl on pyörinyt mukana ja pelejä on kertynyt vuoden mittaan useita kymmeniä. Pelivalikoima on hauskan monipuolinen, joskin jokin hyvä strategiapeli olisi vielä hyvä löytää näiden muiden oheen.