Limun ropellukset on ollut eetterissä nyt kolme vuotta ja vajaa neljä kuukautta, jona aikana siinä on julkaistu yhteensä 400 kirjoitusta. Se on enemmän kuin ajattelin, kun laitoimme Iimun kanssa blogin pystyyn tammikuussa 2013. Toisaalta se on paljon vähemmän kuin monilla muilla blogeilla, mutta aktiivisempien joukossa ollaan, ainakin jos katsotaan suomenkielisiä roolipeliblogeja. Omasta mielestäni se on varsin… Continue reading 400. blogikirjoitus
Category: Pohdintaa
Nopea tilannekatsaus
Blogissa on viime aikoina ollut vähän hiljaisempaa, kun muut työt ja projektit puskevat päälle. Katsotaan kuitenkin josko saataisiin kirjoitteluun vähän eloa lähiaikoina; työn alla on ainakin erittäin kiinnostava haastattelu eräästä tietokoneroolipelaamisen kulmakivestä, 400 kirjoituksen rajapyykin juhlistamista ja lisää luolastoradiota. Jotain arvontahommiakin saatetaan laittaa tulille. Pysykää kuulolla ja muistakaa pelata roolipelejä!
Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä
Viikingit eivät tunnetusti tehneet kauppaa ja ryöstelleet vain lännessä, vaan myös idässä. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella varjageiksi kutsutut itäiset viikingit kehittelivät kauppareittejä halki Itä-Euroopan ja Venäjän kohti Mustaa merta, Kaspianmerta ja niiden rannoilla sijaitsevia suurkaupunkeja. Varjagit olivat tunnettuja sotaisuudestaan ja Konstantinopolissa, eli Miklagardissa, oli jopa pitkään heistä ja muista pohjalaisista koostuva henkivartiojoukkonsa, varjagikaarti. Paitsi mielenkiintoista historiallista faktaa,… Continue reading Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä
Taksonominen fantasia
Fantasiaa on monenlaista. On satumaista tai arthuriaanista korkeafantasiaa, nihilististä Game of Thrones -fantasiaa, tolkieniläistä myytinrakennusta tai kielen ja mielen iloitteluun pohjaavaa Jack Vance -fantasiaa, vain joitakin mainitakseni. On myös kaukaa tunnistettavaa D&D-fantasiaa, jota usein syytetään ren faire -lähestymistavasta. Ren faire -fantasia on ikään kuin kevyesti kuorrutettua nykymenoa, jossa nykyajan moraaliin, talouteen ja sodankäyntiin liittyvät käsitykset ovat yhä voimissaan,… Continue reading Taksonominen fantasia
Kartat roolipeleissä
Olen aikamoinen karttafriikki. Jo nuorena totesin, että milteipä parhaita karttoja ovat ne, jotka kuvaavat kuvitteellisia paikkoja. Lapsuudessa tuli piirrettyä erilaisia karttoja miltei jatkuvasti, parhaimmillaan tai pahimmillaan yömyöhään peiton alla taskulampun valossa. Jo silloin syntyi hirviöitä täynnä olevia luolastokarttoja, mutta myös maailmankarttoja Tolkienin tyyliin. Myöhemmin erilaiset enemmän tai vähemmän realistiset “taistelukartat” veivät yhä enemmän aikaa ja houkuttelivat… Continue reading Kartat roolipeleissä
Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin
Pelaajahahmot ovat saapuneet suurkaupunkiin, joka on kampanjasi keskipiste. Tunnelma on kosmopoliittinen, ja kaiken pitäisi olla mahdollista. Mutta miten pelissä saa synnytettyä mielikuvan vilisevästä suurkaupungista, jossa paikasta toiseen liikkuminen on aina potentiaalinen uuden seikkailun alku ja jossa joka paikka pursuaa salaisuuksia? Miten kaupungissa seikkailemista kuvaillaan ja minkälaisiin mekaniikkoihin kuvailun kannattaa pohjata? Miten pelimekaniikka synnyttää mielikuvan elävästä ja… Continue reading Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin
Kyberpunk-kampanja
Onpas täällä ollut hiljaista jo pidemmän aikaa, johtuen ihan muista kiireistä. Paljon on kuitenkin juttuideoita valmiina, katsotaan saadaanko niitä julkaistua lähiaikoina. — Olen jo pidemmän aikaa haaveillut aloittavani uuden roolipelikampanjan, ainakin Conan-henkinen fantasia, korkeafantasia, scifi ja villi länsi ovat pyörineet mielessä. Viime aikoina kaikkein aktiivisimmin olen edistänyt kyberpunk-kampanjaa, nyt kun vuosi 2020 on lähestymässä kovaa… Continue reading Kyberpunk-kampanja
Kaupunkikampanjan vetäminen
Toisinaan ihmettelen miksei kukaan ole vieläkään julkaissut kunnollisia sääntöjä kaupunkikampanjoiden vetämiseen. Kaupungissa seikkaileminen tuntuisi olevan luolastovastinettaan paljon hankalammin toteutettavissa, ainakin jos se halutaan pitää pelimäisenä. Useimmissa julkaistuissa kaupunkiseikkailuissa on paljon enemmän pelinjohtajan päätäntävallan (ja siten ohjailun) alla: keitä eri paikoissa tavataan, onko paikasta toiseen liikkuessa vaara törmätä yllättäviin vastaantulijoihin, miten virkavalta reagoi pelaajahahmojen tekemisiin ja niin edelleen.… Continue reading Kaupunkikampanjan vetäminen
Hyvä roolipeli tarvitsee (ainakin) kahdenlaiset säännöt
Roolipelit ovat tunnetusti aika erityislaatuisia pelejä, jos ovat pelejä laisinkaan. Kun roolipelit ovat vuosien mittaan muuttuneet ja kehittyneet, unohtuu helposti että perinteisessä muodossaan ne ovat kuitenkin aika lähellä perinteisten pelien määritelmää. Luolastoseikkailuihin ja tutkimiseen pohjaavat D&D-tyyppiset pelit ovat melkein kuin mitä tahansa lautapelejä. Hahmoihin eläytyminen, pelinjohtajan rooli pelitapahtumien kehittäjänä ja yleinen sääntöihin liittyvä improvisointi vievät roolipelejä yhä… Continue reading Hyvä roolipeli tarvitsee (ainakin) kahdenlaiset säännöt
Ulkoilmakohtaamisista
Olen viime aikoina kursin kokoon taas uutta ulkoilmakohtaamistaulukkoa, mutta tällä kertaa ACKS:n sääntökirjan avulla. ACKS:n ulkoilmakohtaamistaulukot pohjautuvat D&D:n Moldvay/Cook-basic-sääntöihin, joten taulukoissa on aina olemassa potentiaalinen mahdollisuus kohdata vaikkapa lohikäärme tai 300 roistoa. Viesti on selkeä: jotkut vastukset eivät ole tarkoitettu voitettavaksi taistelussa. Kampanjamaailma on monimutkainen paikka ja pelaajien on käytettävä voiman lisäksi myös oveluutta, piileskelyä tai… Continue reading Ulkoilmakohtaamisista