Säännöillä ei ole väliä

Kirjoittelin aiemmin siitä, kuinka Jon Petersonin The Elusive Shift sisälsi paljon minusta mielenkiintoista sisältöä 1970-luvun pelikulttuurin kehityksestä, sekä roolipelien kehittymisestä kahden hyvin erilaisen kulttuurin, eli sotapelaajien ja scifi-fandomin ristipaineessa. Osa 70-luvun keskusteluista tuntuu edelleen nykypäivänä ajankohtaisilta, kuten olen kirjoitellut täällä ja täällä.   70-luvun pienlehdissä pohdiskeltiin paljon myös sääntöjen roolia pelaamisessa. Yksi havainto, jonka haluan… Continue reading Säännöillä ei ole väliä

D&D on kokoelma minipelejä

Kirjoittelin viime viikolla siitä, miten aikalaiset näkivät 1970-luvulla  Dungeons & Dragonsin ennen kaikkea työkalupakkina, jonka avulla kukin pelinjohtaja luo oman versionsa pöytäroolipelaamisesta. Pelin alun perinkin puutteelliset säännöt jättivät jälkeensä ikään kuin luovan aukon, jonka kukin pelinjohtaja tai peliporukka täytti omalla tavallaan. Tällainen ajatus pöytäroolipeleistä on omasta mielestäni hyvin inspiroiva ja olen ainakin osittain samaa mieltä.… Continue reading D&D on kokoelma minipelejä

Talon säännöistä ja yllätyksellisyydestä

“Dave [Arneson] and I disagree on how to handle any number of things, and both of our campaigns differ from the “rules” found in DandD. If the time ever comes when all aspects of fantasy are covered and the vast majority of its players agree on how the game should be played, DandD will have… Continue reading Talon säännöistä ja yllätyksellisyydestä