Koronavuosien pelit

Taas on vuosi vierähtänyt, ja jonkin verran on tullut koronasta huolimatta pelailtua roolipelejä ja muuta. En tainnut viime vuoden lopulla lainkaan kirjoittaa tällaista “vuosiraporttia”, joten käsitellään nyt sitten samalla kaksi viimeistä vuotta samassa kirjoituksessa. Korona on tietysti haitannut pelaamista aika paljon, mutta toisaalta pistänyt vauhtia etäpelaamiseen. Katselin että olen pelannut viimeisen kahden vuoden aikana etänä… Continue reading Koronavuosien pelit

Castle Xyntillan

Koska Melanin (aka Gabor Luxin) Swords & Wizardry -systeemille julkaisema Castle Xyntillan on kerännyt viime aikoina runsaasti kehuja niin päädyin pohdiskelemaan pitäisikö seikkailu oikein hankkia. Siitä ei taida olla toistaiseksi myynnissä kuin fyysinen ja kovakantinen versio (jonka mukana tulee toki pdf), joten ei auta muu kuin sijoittaa kuolleeseen puutavaraan. Melan mainitsee blogissaan että Castle Xyntillanin… Continue reading Castle Xyntillan

Kuluneen vuoden pelihommia

Vuosi 2019 on ollut keskivertoa raskaampi opiskeluiden ja työn osalta ja välillä on tuntunut ettei hereilläoloaika riitä kaikkeen mitä tarvitsisi tehdä. Se on luonnollisesti rajoittanut myös pelaamista, vaikka säännöllinen roolipelaaminen hienosti purkaakin arkipäivän stressiä ja monotoniaa. Nyt kun on sopiva aika katsoa taaksepäin, huomaan kuitenkin että pelejä on ollut ihan kiitettävästi, ja että moni kampanja… Continue reading Kuluneen vuoden pelihommia

Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Olen pitkään ihmetellyt, mikseivät ihmiset pidä enempää meteliä Clark Ashton Smithin neroudesta. Smith oli yksi Weird Tales -lehdessä julkaisseista pulp-kirjallisuuden “kolmesta suuresta” H. P. Lovecraftin ja Robert E. Howardin ohella. Kalifornian syrjäseuduilla kasvanut Smith ei juurikaan käynyt kouluja, mutta luki paljon ja sivisti itseään mm. tietosanakirjoja lukemalla. Kuten Lovecraft, oli Smithkin jonkintasoinen erakko, joka viihtyi parhaiten… Continue reading Clark Ashton Smith ja oudon viehätys

Onneksi olkoon, Tom Moldvay!

Olen monesti maininnut Tom Moldvayn nimen blogissa. Vuonna 2007 kuollut Moldvay muistetaan varmasti parhaiten Basic D&D -säännöstöstään, eli TSR:n vuonna 1980 julkaisemasta Moldvayn “punalaatikosta”. Monet pitävät sitä säännöiltään ylivoimaisena D&D-iteraationa, parempana ja selkeämpänä kuin pari vuotta myöhemmin julkaistu ja suomeksikin käännetty Mentzerin “punalaatikko”, joka pitkälti seuraa Moldvayn jalanjälkiä. Itse olen vain selaillut alkuperäistä Moldvayn D&D:tä, mutta… Continue reading Onneksi olkoon, Tom Moldvay!