Taas on vuosi vierähtänyt, ja jonkin verran on tullut koronasta huolimatta pelailtua roolipelejä ja muuta. En tainnut viime vuoden lopulla lainkaan kirjoittaa tällaista “vuosiraporttia”, joten käsitellään nyt sitten samalla kaksi viimeistä vuotta samassa kirjoituksessa.
Korona on tietysti haitannut pelaamista aika paljon, mutta toisaalta pistänyt vauhtia etäpelaamiseen. Katselin että olen pelannut viimeisen kahden vuoden aikana etänä lähemmäs 100 kertaa, joka on sinänsä ihan hyvä tahti. Toki etäpelit ovat olleet tyypillisesti huomattavasti kasvokkain järjestettyjä pelejä lyhyempiä, joten täysin vertailukelpoista dataa asiasta ei saa koostettua. Olen huomannut että kaksikin tuntia verkkopelaamista on minulle jo yläraja pelinjohtajana, eikä sitä pidempiä aikoja oikein jaksa pelata netin ylitse vaikka pitäisi matkan varrella taukojakin. Kasvokkain pelatessa neljästä tunnista on muodostunut vuosien varrella ihan sopiva standardi, eivätkä pidemmätkään pelikerrat ole mikään harvinaisuus, joten eroja eri pelityylien välillä on.
Netissä olen toiminut lähinnä pelinjohtajana Roll20:n kautta. Siirsimme keväällä 2020 Lost Mines of Phandelver -kampanjamme verkkoon, joka sujui oikein sutjakkaasti kun palvelussa oli valmiina melkein kaikki tarvittava materiaali, aina taistelukartoista “handouteihin” ja hirviöiden “stat blockeihin”. Phandelver jäi kuitenkin 13 pelikerran jälkeen kesken, joka ei niinkään johtunut verkkoalustasta, vaan pikemminkin yleisestä innottomuudesta viitoslaitoksen sääntöjä kohtaan, etenkin liittyen siihen kuinka kaikki hahmoluokat ovat vähän liiankin symmetrisiä. Ja vaikka Phandelver on ihan mukiinmenevä seikkailu, ei siinä kyllä ole mitään kauhean ihmeellistä millään rintamalla.
Ryhdyimme myös pelaamaan Roll20:ssä Gabor Luxin Castle Xyntillania, josta kirjoittelin täälläkin jossain vaiheessa. Kyseessä on klassinen rauniolinnaseikkailu, joka jatkaa Tegel Manorin ja Castle Amberin jalanjäljissä, tosin tällä kertaa 1600-luvun Ranskassa. Seikkailun sääntöjärjestelmäksi valikoitui Basic Fantasy, johon väsäsin omat taito- ja ruutiasesäännöt Lamentations of the Flame Princessin innoittamana. Sepon tekemä käännös löytyy nyt Basic Fantasyn lataussivuilta, joten kannattaa käydä tutustumassa. Pelinjohtajan näkökulmasta Castle Xyntillan oli oikein sopiva etäpelaamiseen, sillä sen kaltainen paikkasidonnainen seikkailu ei juurikaan vaadi mitään ennakkojärjestelyitä, etenkään kun linnan huoneet on kirjoitettu sopivan tiiviiksi ja VTT-kartat ovat huippulaatua. Pelaajat sen sijaan kokivat seikkailun vähän liiankin tappavana, eikä kampanja lopulta lähtenyt kunnolla lentoon 28 pelatusta pelikerrasta huolimatta.
Koska Castle Xyntillan tuntui vähän turhan tappavalta ja irralliselta, päätimme siirtää olemassaolevan Shahar-kampanjamme verkkoon. Olin alkuun sitä vastaan, kun epäilin että käsin piirrettyjen karttojen vieminen verkkoympäristöön osoittautuisi liian työlääksi, mutta homma sujui lopulta yllättävänkin näppärästi lisäkameroiden ja muiden teknisten systeemien avulla. Taisimmekin pelata netin kautta n. 45 pelikertaa syksyn 2020 ja kesän 2021 välillä, kunnes palasimme rokotusten voimalla taas pelaamaan kasvokkain. Kampanjaa on nyt pelattu yhteensä 113 pelikertaa, ja jäljellä on vain muutama pelikerta ennen kuin homma saadaan pakettiin. Koronatilanteen pahentuessa ennen joulua päätimme siirtää finaalin keväälle, niin että pystytään pelaamaan se kasvotusten. Se on ihan hyvä päätös, sillä verkon kautta pelaaminen tuntuu varsinkin tarinallisempia jaksoja läpi käydessä kyllä aika työläältä, kun peli menee niin nopeasti yksinpuheluksi ilman luontevaa ja välitöntä vuorovaikutusta.
Kun Shahar-kampanja jää odottelemaan kasvokkain pelattavaa finaaliaan, päätimme polkaista käyntiin uuden Avalon-kampanjan verkon kautta. Nyt takana on kaksi lyhyttä pelikertaa uudessa satumaisessa korkeafantasiamaailmassa, jälleen hieman muokattuja Basic Fantasy -sääntöjä hyödyntäen. Toimin taas pelinjohtajana, ja ajatuksenani on yhdistää erilaisia OSR-seikkailuja yhdeksi kokonaisuudeksi omassa pelimaailmassa, ja rakentaa ympärille vielä oma laajempi tarinankaari. Katsotaan kuinka homma lähtee käyntiin…
Pelinjohtamisen lisäksi olen ehtinyt myös jonkin verran pelaamaan verkon kautta, lähinnä Miskan Star Wars -kampanjassa vuoden 2021 aikana. Foundryn kautta pelatussa kampanjassa hyödynnettiin Fantasy Flight Gamesin Age of Rebellion -sääntöjä, jotka kuulunevat kategoriaan “tarinankerrontasäännöt” Faten ja muiden jalanjäljissä. Miskan kartat ja maailmat olivat upeita, mutta täytyy kyllä myöntää etten oikein innostunut Age of Rebellion -säännöistä, kun niistä puuttuu itselle niin tärkeä haastepelaamisen elementti. Nyt on ensimmäinen “tarinankaari” takanapäin, katsotaan palataanko jossain vaiheessa pelaamaan jatkoa.
Olen päässyt pelaamaan myös netin ulkopuolella, tosin hyvin paljon vähemmän kuin tavallisesti, lähinnä koronatilanteen vuoksi. Jonkin verran on tullut pelattua D&D:n viitoslaitosta Jussin Curse of Strahd -kampanjassa, jossa hirviönmetsästäjäni Arturro Emerent on ansioitunut erinomaisena ja hyvinkin tappavana jousiampujana. Vaikka Curse of Strahd on pahimmillaan aikamoista modernia D&D-ratakiskoitusta, on mukaan mahtunut myös paljon mielekkäitä hetkiä, sillä Jussin erinomainen pelinjohtamistyyli on herättänyt materiaalin hienosti henkiin.
Viitoslaitoksen olen pelannut myös jonkin verran klassista BECMI-D&D:tä Villen kampanjassa. Käymme edelleen lävitse vanhoja klassikkomoduleita, mutta onpa joukossa ollut myös muutamia Villen itsensä tekemiä seikkailuita. Klassikoista vaikutuksen tekivät etenkin X2 Castle Amber (vaikken koko seikkailua päässytkään pelaamaan) ja X11 Saga of the Shadow Lord. Velhoni on noussut jo kuutostasolle, ja tavoitteena onkin nyt hankkia yhä enemmän tehokkaita taikoja käyttöön, kun yksittäisten seikkailujen välillä on käytössä yhä enemmän ns. “down timea”.
Varsinaisen pelaamisen lisäksi on tullut puuhailtua muutenkin roolipelien parissa. Kehittelimme toisen Jussin kanssa erinomaisen Blood Bowl ja Dungeons & Dragons -sekasikiön, joka kulkee työnimen BBDD alla. Ideana on käyttää Blood Bowlin perussääntöjä (höystettynä Mordheimin asesäännöillä) luolastoseikkailujen pohjana, ja hommahan toimii. Blood Bowl -vaikutuksen myötä tiedossa on huomattavasti D&D:tä enemmän erilaisia erikoistilanteita ja maaston hyväksikäyttöä, kun vastustajia taklataan seiniä päin ja alas kuiluihin, mutta sehän on vain hyvä homma. Perussäännöt siis toimivat, mutta tämän “proof of conceptin” pohjalta pitäisi sitten ruveta kehittämään järjestelmän tasonnousu- ja taikasääntöjä pidemmälle, mikä ei taida onnistua ilman laajamittaista pelitestausta. Katsotaan löytyykö sille tulevaisuudessa aikaa.
BBDD:n lisäksi olen myös kehitellyt omia hulluja kampanjaideoitani, joita päästään toivottavasti myös jossakin vaiheessa pelaamaan. Kirjoittelin kesällä tekemästäni L’Île Mystérieuse -kampanjaidesta tännekin. Ideana on siis se 1600-luvun ranskalaiset päätyvät tutkimaan salaperäistä Tyynen valtameren saarta rikkauksien toivossa. Tein peliin omat hahmoluokka- ja asesäännöt, ja kehittelin ainakin omasta mielestäni kutkuttavan taustatarinan mystille saarelle. Kaiken pitäisi siis olla valmista pelaamista varten! Lisäksi olen kehitellyt lisää omaa toiseen maailmansotaan sijoittuvaa kampanjaani, jossa liikutaan D&D:n ja Call of Cthulhun viitoittamalla tiellä sodan kauhujen parissa.
Roolipelien lisäksi on tullut pelattua myös lauta- ja tietokonepelejä. Raskaat lautapelit Here I Stand ja Triumph & Tragedy näkivät onneksi muutaman pelikerran viime vuosina, ja täytyy kyllä todeta että pidän kummastakin pelistä paljon. Lisäksi on tullut pelailtua ikisuosikeiksi nousseita Wingspania ja Race for the Galaxya, jotka toimivat kyllä vuodesta ja pelikerrasta toiseen. Näiden lisäksi olemme pelanneet porukalla jonkin verran Blood Bowlia verkon ylitse, mutta sillä rintamalla on ollut viime kuukausina hiljaisempaa. Toivottavasti ensi vuonna päästään palaamaan säännöllisten ja kasvokkain pelattavien lautapelien pariin!
Tietokoneella aikaa ovat vieneet taas kerran Battle Brothers, johon tuli hankittua kaikki lisäosatkin. Emergentti palkkasoturisimulaattori on sopivan aivotonta loppuillan kliksuttelumeininkiä vuodesta ja tunnista toiseen. Systeemi on muutenkin yllättävän toimiva ja koukuttava keskiaikaisen sodankäynnin mallinnus, ja sen innoittaman tein myös omat asesäännöt Avalon-kampanjallemme. Katsotaan päätyvätkö ne aktiivikäyttöön vai jäävätkö pelkäksi pelisunnitteluharjoitelmaksi. Battle Brothersin lisäksi on tullut pelattua muutakin. Tykkäsin mm. Blade of Agonystä, joka on alkuperäiseen Wolfenstein 3D:n tehty lisäkampanja, sekä Hollow Knightistä, vaikken kyllä läheskään kaikkea kolunnut lävitse.
Edellä mainittujen yksinpelien lisäksi on tullut porukalla pelattua Arma III:a ja DayZ:a. DayZ on niin kuumottava peli, etten ole sitä niin paljon pelannut kun olisin halunnut, koska peliseuraa on välillä vaikea saada, eikä yksin aina uskalla. Siitä johtuen olenkin sitten löytänyt itselleni ihan uuden kulman peleihin ja ruvennut seuraamaan DayZ-pelivideoita. Suosikkistriimajiani taitavat olla Smoke ja TheRunningManZ, mutta heidänkin sisällössään on kyllä paljon vaihtelua. Varsinkin DayZ-modi Namalsk kiinnostaa, koska siinä yhdistyy hienosti DayZ:n armoton hiekkalaatikkoselviytyminen kiinnostavaan tavoitteeseen ja sen mukanaan tuomaan tarinaan!