Pelinjohtajamme Iimu on omaksunut huolella gygaxilaisen luolamestarin rooliin. Tuomion luolastossa kuolema vaanii jokaisen kulman takana. Välillä tuntuu että pelihahmot säilyvät hengissä vain hiuskarvan varassa, toisinaan taas hengen menetys tuntuu sattumanvaraiselta. Koska luolasto on hengenvaarallinen, ei mikään ole varmaa pelin alkaessa. Pelaajien on tehtävä työtä onnistuakseen, eikä ensimmäinen hahmo luultavasti onnistu. Itse asiassa useimmat pelihahmot ja… Continue reading Pähkinöitä rouskittavaksi
Author: Uplaidos Oscea
Seikkailijasta kuninkaaksi
Retroklooneja tutkiessa tulee välillä vastaan oikein mielenkiintoisia systeemejä. Viimeisin kokeilemamme on nimeltään Adventurer Conqueror King System (ACKS). ACKS pohjaa Tom Moldvayn punalaatikkoon, eli vuoden 1981 ensimmäiseen Basic Setiin. ACKS on kuitenkin esikuvaansa monipuolisempi, joten OD&D:sta lainatuilla perinteisillä hahmoluokilla on enemmän vaihtoehtoja (eli tekemistä) luolaston uumenissa. ACKS myös keskittyy esikuvaansa enemmän seikkalijoiden elämän loppuvaiheisiin, eli ns.… Continue reading Seikkailijasta kuninkaaksi
Appendix N
D&D:n juuret ovat syvällä strategia- ja sotapeleissä. Gygaxin varhaisesta ludografiasta löytyvä Chainmail käsittelee keskiaika-aiheisia figuuritaisteluja. Pelin ensimmäiseen painokseen sisältynyt liite Fantasy Supplement sisälsi säännöt lohikäärmeille, haltioille ja magialle. Näiden sääntöjen pohjalta Dave Arneson veti maailman ensimmäisiä roolipelisessioita, joissa sankarit kolusivat Blackmooren alaisia luolastoja. Chainmail ja Fantasy Supplement (ja kolme vuotta myöhemmin D&D) olivat sääntöjärjestelmä, joka… Continue reading Appendix N
Taikurin huono muisti
Taikurin muistiin mahtuu kerralla vain muutama loitsu. Nekin katoavat heti taikurin lausuttua loitsunsa. Miten taikureilla on D&D:ssä niin huono muisti? Asiasta saanee kiittää purjehdusta ja matkailua rakastavaa kalifornialaista scifi- ja fantasiakirjailija Jack Vancea, joka oli keskeinen esikuva D&D:n taustalla. 1940-luvusta lähtien itsensä ammattikirjailijana elättänyt Vance on ollut viimeiset kolmekymmentä vuotta sokea, mutta on siitä huolimatta… Continue reading Taikurin huono muisti
Mikä ihmeen ruostehirviö?
Dungeons & Dragonsin Monster Manual on ihmeellistä luettavaa. Monet kirjan hirviöistä on tuttuja fantasiakirjallisuudesta ja eri kansojen mytologioista, mutta niiden lisäksi peliin on päätynyt monta muutakin hirviötä. Jo ensimmäisessä D&D:ssä vuodelta 1974 oli basiliskeja, kääpiöitä ja örkkejä, mutta niiden lisäksi myös mitä ihmeellisempiä hirviöitä ja olentoja. Mistä ne oikein tulivat? Suurin osa D&D:n ikonisisti hirviöistä… Continue reading Mikä ihmeen ruostehirviö?
Offices & Humans
Täytyy muuten suositella täälläkin Roope Erosen mahtavaa sarjakuvaa Offices & Humans (aloita sivun alareunasta), jolla on selviä yhtymäkohtia tämänkin blogin sisältöön. Offices & Humans kertoo kahdesta roolipelejä pelaavasta vihreästä lohikäärmeestä ja niiden pelikampanjasta, joka sijoittuu toimistojen ja ihmisten maailmaan. Ensimmäinen tarina Tie Customexiin on nyt saatettu päätökseen ja julkaistu jo albuminakin Huuda Huudan toimesta. Seuraavan… Continue reading Offices & Humans
Dynaamisia luolia ja elementtipahuuden temppeleitä
Ensimmäiset roolipelit keskittyivät luolastoihin. Asetelma oli yksinkertainen: pelihahmot lähtivät luolaan hakemaan aarteita saadakseen kokemuspisteitä. Alun perin roolipelikampanja tarkoitti yhtä yhtenäistä pelimaailmaa, ei niinkään minkään tietyn pelaajaporukan omaa tarinaa. Gygaxin kotikampanjassa pelattiin 1970-luvun puolivälissä melkein joka ilta, mutta pelaajat eivät suinkaan olleet samoja joka ilta. Pelaajia tuli ja meni, mutta olennaista oli että kaikkien hahmot elivät… Continue reading Dynaamisia luolia ja elementtipahuuden temppeleitä
Hyllyn täydeltä luolia ja lohikäärmeitä
Dungeons & Dragons ei ole vain yksi peli, vaan nimen alle mahtuu useita saman teeman variaatioita. Gygaxin kirjoittama alkuperäinen D&D vuodelta 1974 (eli 0e) eroaa aikalailla tällä hetkellä tuoreimmasta neloslaitoksesta (4e). Samalla tavalla AD&D:n ensimmäinen laitos vuodelta 1978 (1e) on eri peli kun sen kanssa rinnakkain julkaistu Frank Mentzerin D&D Basic Set (eli ”punalaatikko”). AD&D:n… Continue reading Hyllyn täydeltä luolia ja lohikäärmeitä
Raha ei tee onnelliseksi
Ahneus palkitaan OD&D:ssä. Jos pelaaja haluaa kehittyä seikkailijana, on hänen käytännössä löydettävä aarteita. Se ei kuitenkaan ole ongelma, sillä aarteita etsimäänhän ne seikkailijat alun perinkin ovat luolastoon lähteneet. Koska vihollisista jaettavat kokemuspisteet ovat hyvin vähäpätöisiä, tarkoittaa se käytännössä että tasoja pääsee nousemaan vain aarteita ja kolikoita haalimalla. Aina aarteiden kanssa ei ole niin helppoa. Gygaxin… Continue reading Raha ei tee onnelliseksi
Your character… he dies
Kaikkein yllättävintä nykyroolipeleihin tottuneelle on se kuinka vaikea OD&D on. Pelihahmojen henki tuntuu olevan todella herkässä, varsinkin ensimmäisillä tasoilla. Yhdellä hit pointilla luolan koluaminen päättyykin monesti huonosti. Jos löydät luolastosta arkun, ei siihen missään nimessä kannata koskea. Arkun pinta saattaa olla käsitelty myrkyllä, tai sisällä voi olla tappava kaasuansa. Parempi antaa palkollisten nostaa arkku vaikkapa… Continue reading Your character… he dies