Hahmoluokkakohtaiset kokemuspistekriteerit

Olen pohdiskellut kokemuksen jakamista hengenlaatu/alignment-kohtaisesti, lähinnä ajatellen Boot Hill -lännenkampanjaa. Jotkut saavat kokemusta pankkiryöstöistä, toiset niiden estämisestä ja kolmannet vaikkapa vain tilanteen tarkkailusta. TSR:n Gangbustersissa on säännöt hahmoluokkakohtaisille kokemuspisteille. Koska Gangbustersin hahmoluokat samalla edustavat niiden hengenlaatua, on lopputulos hyvin samankaltainen, kuin mitä olin ajatellut. Systeemi on sellaisenaan ehkä hieman liian monimutkainen, mutta sen keventäminen vaikuttaa… Continue reading Hahmoluokkakohtaiset kokemuspistekriteerit

Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä

Viikingit eivät tunnetusti tehneet kauppaa ja ryöstelleet vain lännessä, vaan myös idässä. Ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella varjageiksi kutsutut itäiset viikingit kehittelivät kauppareittejä halki Itä-Euroopan ja Venäjän kohti Mustaa merta, Kaspianmerta ja niiden rannoilla sijaitsevia suurkaupunkeja. Varjagit olivat tunnettuja sotaisuudestaan ja Konstantinopolissa, eli Miklagardissa, oli jopa pitkään heistä ja muista pohjalaisista koostuva henkivartiojoukkonsa, varjagikaarti. Paitsi mielenkiintoista historiallista faktaa,… Continue reading Kampanjaidea: Varjagien idäntiellä

World of the Lost

Ihastuin aika paljon Lamentations of the Flame Princessille julkaistuun tuoreeseen World of the Lostiin. Rafael Chandlerin kirjoittama seikkailu on aika perinteinen “kadonnut manner” -henkinen avoin seikkailumaailma, jota voisi verrata vaikkapa D&D:n klassiseen X1: Isle of Dreadiin, joskin se on toteutettu vähemmän geneeriseen fantasiamaailmaan sopivilla mausteilla ja enemmän 1800-luvun seikkailukertomusten hengessä. Kyseessä on aika puhdasoppinen hiekkalaatikkoseikkailu, jossa… Continue reading World of the Lost

Kartat roolipeleissä

Olen aikamoinen karttafriikki. Jo nuorena totesin, että milteipä parhaita karttoja ovat ne, jotka kuvaavat kuvitteellisia paikkoja. Lapsuudessa tuli piirrettyä erilaisia karttoja miltei jatkuvasti, parhaimmillaan tai pahimmillaan yömyöhään peiton alla taskulampun valossa. Jo silloin syntyi hirviöitä täynnä olevia luolastokarttoja, mutta myös maailmankarttoja Tolkienin tyyliin. Myöhemmin erilaiset enemmän tai vähemmän realistiset “taistelukartat” veivät yhä enemmän aikaa ja houkuttelivat… Continue reading Kartat roolipeleissä

Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin

Pelaajahahmot ovat saapuneet suurkaupunkiin, joka on kampanjasi keskipiste. Tunnelma on kosmopoliittinen, ja kaiken pitäisi olla mahdollista. Mutta miten pelissä saa synnytettyä mielikuvan vilisevästä suurkaupungista, jossa paikasta toiseen liikkuminen on aina potentiaalinen uuden seikkailun alku ja jossa joka paikka pursuaa salaisuuksia? Miten kaupungissa seikkailemista kuvaillaan ja minkälaisiin mekaniikkoihin kuvailun kannattaa pohjata? Miten pelimekaniikka synnyttää mielikuvan elävästä ja… Continue reading Satunnaiskohtaamisia kaupunkeihin

Kyberpunk-kampanja

Onpas täällä ollut hiljaista jo pidemmän aikaa, johtuen ihan muista kiireistä. Paljon on kuitenkin juttuideoita valmiina, katsotaan saadaanko niitä julkaistua lähiaikoina. — Olen jo pidemmän aikaa haaveillut aloittavani uuden roolipelikampanjan, ainakin Conan-henkinen fantasia, korkeafantasia, scifi ja villi länsi ovat pyörineet mielessä. Viime aikoina kaikkein aktiivisimmin olen edistänyt kyberpunk-kampanjaa, nyt kun vuosi 2020 on lähestymässä kovaa… Continue reading Kyberpunk-kampanja

Kaupunkikampanjan vetäminen

Toisinaan ihmettelen miksei kukaan ole vieläkään julkaissut kunnollisia sääntöjä kaupunkikampanjoiden vetämiseen. Kaupungissa seikkaileminen tuntuisi olevan luolastovastinettaan paljon hankalammin toteutettavissa, ainakin jos se halutaan pitää pelimäisenä. Useimmissa julkaistuissa kaupunkiseikkailuissa on paljon enemmän pelinjohtajan päätäntävallan (ja siten ohjailun) alla: keitä eri paikoissa tavataan, onko paikasta toiseen liikkuessa vaara törmätä yllättäviin vastaantulijoihin, miten virkavalta reagoi pelaajahahmojen tekemisiin ja niin edelleen.… Continue reading Kaupunkikampanjan vetäminen

Elsirin laakso -kampanja

Elsirin laakso -kampanjassa on nyt 85 pelikertaa takana. Koska kampanja perustuu aikaisempaan n. 50 pelikerran Red Hand of Doom -adaptaatioon, on samassa “maailmassa” seikkailtu jo lähemmäs 150 kertaa. Kampanja etenee nousevien uusien kuningaskuntien hallinnoimisen ja perinteisemmän seikkailemisen ristiaallokossa. Heksaryömintä on pikkuhiljaa antamassa tilaa suuremmille tarinakokonaisuuksille, esim. sodalle jättiläisiä vastaan ja muukalaisolentojen invaasiolle. Viime aikojen tärkeimpiä tapahtumia… Continue reading Elsirin laakso -kampanja

Pienempien kiusaajista altavastaajiksi

Mitä jos kampanjassasi ei olisi lainkaan pelaajahahmoja heikompia vastuksia? Mitä jos se olisi alusta asti täynnä toinen toistaan vaarallisempia hirviöitä, aina jättiläisistä lohikäärmeisiin? Mitä jos vihollisten voittaminen vaatisi pelaajilta tarkkaa (kenties monta pelikertaa käsittävää) suunnittelua ja harkintaa? Mitä jos vetämissäsi peleissä ei olisi kyse pienempien, kuten koboldien ja örkkien, kiusaamisesta, vaan heikkojen (pelaajahahmojen) epätoivoisesta taistelusta isompiaan vastaan? Jos… Continue reading Pienempien kiusaajista altavastaajiksi