Mikä on peleissä kaunista?

Jos pelit ovat taidetta, täytyy meidän pystyä myös määrittelemään mikä niissä on kaunista ja hyvää. Mikä siis on peleissä kaunista? Tuntuu että vastaus on monipolvinen, etenkin kun kaikki pelit (ja etenkin digitaaliset pelit) ovat monimediatuotteita, jotka yhdistelevät erilaisia ilmaisutapoja ja taidemuotoja. Yksittäisessä pelissä voi olla kauneutta pelimekaniikoissa, grafiikassa ja näyttävissä miniatyyreissä, jopa musiikkissa ja liikkuvassa… Continue reading Mikä on peleissä kaunista?

Itseään ruokkiva kampanja

Olen jo pitkään ollut viehättynyt hiekkalaatikkokampanjoista, koska tuntuu että ne soveltuvat erityisen hyvin omaan pelityyliini ja viikkorytmiini. Oman kokemukseni mukaan hiekkalaatikkokampanjoiden luomisessa on enemmän työtä ennen pelin alkamista, mutta kunhan kampanja lähtee käyntiin, pyörittää kampanja käytännössä itse itseään, minimaalisella valmistelulla yksittäistä pelikertaa kohden. Jos käytän parikymmentä tuntia uuden kampanjan suunnitteluun, jää kampanjan viikoittainen “ylläpito” ja… Continue reading Itseään ruokkiva kampanja

Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta

Monet kampanjat suunnitellaan henkilölähtöisiksi, ts. tarinoiksi pelaajahahmojen edesottamuksista ja saavutuksista. Kampanjat voivat kuitenkin olla myös tarinoita paikoista, ja sitä ne roolipelikulttuurin alkuaikoina olivatkin, kuten eräätkin OSR-kirjoittajat ovat vuosien varrella muistuttaneet. Tästä näkökulmasta megaluolastokampanja on ennen kaikkea tarina siitä mitä luolastolle tapahtuu kun pelaajahahmot alkavat tunkeutua sen syvyksiin ja selvittää sen salaisuuksia, ei niinkään tarina pelaajahahmojen… Continue reading Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta

Roolipelistandardit ja B/X Commons

Olen täälläkin pohdiskellut sivumennen erilaisten roolipelien keskinäistä yhteensopivuutta, tai pikemminkin valitellut sen puutetta, ja sitä minkälaisia hyötyjä todellisesta yhteensopivuudesta voisi olla. Nykyiselläänhän maailmassa on varmasti satoja tai tuhansia erilaisia julkaistuja roolipelejä, joiden säännöt poikkeavat kaikki enemmän tai vähemmän toisistaan. Toki on olemassa myös muutamia standardeja, kuten vaikkapa GURPS, alkuperäisen Call of Cthulhun ja RuneQuestin taustalta… Continue reading Roolipelistandardit ja B/X Commons

L’Île Mystérieuse

On vuosi 1650 eteläisellä Tyynellä valtamerellä. Ranskalainen sota-alus Lune on juuri laskenut ankkuriin toistaiseksi tuntemattoman tulivuorisaaren liepeille. Aluksen mukana kulkee tutkimusretkikunta, jonka tietojen mukaan saarella pitäisi pulputa tarunhohtoinen Ikuisen elämän lähde. Retkikunnan johtaja Maître Helyot le Tellier, d’Aizenayn markiisi, lähettää maihin pieniä tutkimuspartioita tavoitteenaan kartoittaa saari ja sen omituiset eliömuodot, sekä löytää tarunhohtoinen taikalähde. Rantahietikolle… Continue reading L’Île Mystérieuse

Kampanjaidea: Nekromantin palveluksessa

Roolipelikampanjat alkavat usein tylsästi seikkalijoiden istuessa majatalossa, mutta voi pelin aloittaa myös muilla tavoin. Mieleen jääneitä tapoja löytyy Jeff Rientsin erilaisista in medias res -aloituksista (joihin en pysty linkkaamaan kun en niitä tähän hätään löydä), mutta voihan kampanjan aloittaa myös sillä että mahtava nekromantikko herättää pelaajahahmot henkiin! Vaikka nekromantikkoaloitus perustuu hassuttelumeemiin, voisi se olla oikeastikin… Continue reading Kampanjaidea: Nekromantin palveluksessa

Campaign Cartographer

ProFantasyn Softwaren julkaisema Campaign Cartographer on ollut minulla jo vuosia tähtäimessä. Nyt kun CC3+ on jo pidemmän aikaa ollut puolen hintaan (£ 14.95) myynnissä firman nettisivuilla sain vihdoin hankittua sen – ja mikä vaikeampaa – sain motivoitua itseni oppimaan sen käytön. Campaign Cartographer on pohjimmiltaan CAD-ohjelma, jotka ovat maallikolle varsin vaikeaselkoisia. Kun sen uusinkin versio… Continue reading Campaign Cartographer

Datalinnakkeet fantasialuolastoina

Cyberpunk-pelin maailmankuvassa on paljon huvittavia piirteitä. Yksi niistä taitaa olla koko ajatus datafortresseista ja niissä piilevistä ansoista ja vaaroista. Vaikkei ajatus kovin realistinen olekaan, sopii se loistavasti fantasialuolastojen jatkumoon, sillä ne ammentavat siitä samasta padasta ja sen troopeista kuin D&D ja muut luolastopelitkin. Siksi olisikin mielenkiintoista käyttää datalinnakkeita suoraan fantasiakampanjan luolastoina. Käytännössä prosessi varmaan menisi… Continue reading Datalinnakkeet fantasialuolastoina

Points of Light

Hyviä kampanja- tai maailmalähdeteoksia on vaikea löytää. Oman kokemukseni mukaan julkaistut kampanjalähdeteokset ovat aivan liian usein täynnä sellaista tietoa ja historiaa jolle pelinjohtajalla on hyvin vähän käyttöä varsinaisessa pelitilanteessa tai sen valmisteluvaiheessa. Valtaosa kampanjalähdeteoksista käsittelee liian yleisiä asioita liian väljästi tai sitten ne sukeltavat Harn-lähdeteosten tyyliin kuvailemaan sepän serkun kaiman peltoalan kokoa neliömetrin tarkkuudella. Kaipaisinkin… Continue reading Points of Light

Luolastoekologian puolustuspuhe

“I’m not suggesting that you should actually build an ecological dungeon – some sins against reason are necessary to make the game play at its best. But to have conflict within the dungeon that is independent of the players is not a bad thing. The more you can give the impression that the dungeon is… Continue reading Luolastoekologian puolustuspuhe