Roolipelikartat ovat usein liian tarkkoja. Julkaistujen seikkailuiden mukana saattaa tulla sellaisia karttoja, joissa on todella tarkasti piirrettyjä huoneita ja taloja, vaikkei tuolien, pöytien ja kirjahyllyjen ja muun rihkaman tarkalla sijoittelulla ole sinänsä niin suurta merkitystä, ainakaan perinteisessä D&D-pelaamisessa. Samaan tapaa nykypäivän “battle mapit”, vaikka ovatkin upean näköisiä, saattavat tuoda kartoille kaikenlaista yksityiskohtaa, väriä ja detaljia,… Continue reading Metro Map Maker
Category: Pohdintaa
Shahar-kampanja post mortem
Saimme hiljattain päätökseen Shahar-kampanjamme, jota pelattiin vuoden 2016 elokuusta vuoden 2022 loppukevääseen. Nyt kun kampanja on tullut ansaitsemaansa päätökseen, lienee paikallaan vähän pohtia mikä siinä oli hyvää, ja missä puolestaan olisi voinut olla parantamisen varaa. Sitä varten lienee tarpeen aloittaa ihan perusteista. Kampanja alkoi sillä idealla, että kaksi erillistä peliporukkaa pelaisi samassa kampanjamaailmassa ja luolastossa… Continue reading Shahar-kampanja post mortem
Ghastly Affair ja romantiikan yltäkylläisyys
Minun on pitänyt jo aikaa sitten kirjoittaa Daniel James Hanleyn upeasta Ghastly Affairista, jota voisi ehkä määritellä D&D:stä inspiraationsa saaneeksi peliksi, jonka keskiössä ovat kauhuromantiikan hovijuonittelut ja yltiödramaattiset ihmiskohtalot esikuvansa luolastojen ja hirviöiden sijaan. Ghastly Affair on “OSR adjacent”, eli se hakee inspiraationsa vanhan koulukunnan D&D:stä, mutta lisää siihen niin paljon uusia asioita, että peli… Continue reading Ghastly Affair ja romantiikan yltäkylläisyys
600. blogikirjoitus
Nythän on käynyt niin hauskasti että tämä on Limun ropellusten 600. blogikirjoitus. Asia tuli minullekin hieman yllätyksenä, ja olin alun perin ajatellut kirjoittavani jostakin ihan muusta. Se saa kuitenkin tällä kertaa odottaa, sillä tässä kohtaa tekee ihan hyvää pysähtyä ja hieman reflektoida blogin nykyistä tilaa. Samalla voi luontevasti pohtia tulevaisuudennäkymiä, ja omia odotuksia kirjoittelun suhteen,… Continue reading 600. blogikirjoitus
Upea kartta maailmankaikkeudesta
Maailmassa on paljon hienoja roolipelejä ja pelimaailmoja, ja tuntuu välillä ettei kaikkien kokeilemiseen riitä aika. Yksi minua pidemmän aikaa kiinnostanut peli on alkuperäinen Traveller, sillä sen edustama avaruusrekkakuski-genre on jotenkin itselle läheinen, olenhan niellyt kaikenlaista scifiä jo pienen eliniän. Vaikka teini-iässä tuli kokeiltua hyvin rajoitetusti pelin myöhempiä inkarnaatioita ja “spin-off” -peli 2300 AD:ta, on alkuperäinen… Continue reading Upea kartta maailmankaikkeudesta
Koronavuosien pelit
Taas on vuosi vierähtänyt, ja jonkin verran on tullut koronasta huolimatta pelailtua roolipelejä ja muuta. En tainnut viime vuoden lopulla lainkaan kirjoittaa tällaista “vuosiraporttia”, joten käsitellään nyt sitten samalla kaksi viimeistä vuotta samassa kirjoituksessa. Korona on tietysti haitannut pelaamista aika paljon, mutta toisaalta pistänyt vauhtia etäpelaamiseen. Katselin että olen pelannut viimeisen kahden vuoden aikana etänä… Continue reading Koronavuosien pelit
Tutkimusta Fiend Foliosta ja kauhistuttavia hirviöitä
Roolipeleistä tehdään nykyisin yhä enemmän myös akateemista tutkimusta, ja voin ilolla kertoa että myötävaikutin vuoden 1981 Fiend Folio -hirviökirjaa käsittelevän tuoreen Analog Studies -erikoisnumeron tekemiseen. Erikoisnumerossa on paitsi Fiend Folion tekijöiden haastatteluita, myös katsauksia TSR:n legendaarisen hirviökirjan sisältöihin, kuten vaikkapa naispuolisiin hirviöihin tai lovecrafmaisiin Kuo-Toa-sammakkohenkilöihin. Kuten blogin lukijat ovat ehkä huomanneet, on minusta hyvin kiinnostavaa… Continue reading Tutkimusta Fiend Foliosta ja kauhistuttavia hirviöitä
Mikä on peleissä kaunista?
Jos pelit ovat taidetta, täytyy meidän pystyä myös määrittelemään mikä niissä on kaunista ja hyvää. Mikä siis on peleissä kaunista? Tuntuu että vastaus on monipolvinen, etenkin kun kaikki pelit (ja etenkin digitaaliset pelit) ovat monimediatuotteita, jotka yhdistelevät erilaisia ilmaisutapoja ja taidemuotoja. Yksittäisessä pelissä voi olla kauneutta pelimekaniikoissa, grafiikassa ja näyttävissä miniatyyreissä, jopa musiikkissa ja liikkuvassa… Continue reading Mikä on peleissä kaunista?
Itseään ruokkiva kampanja
Olen jo pitkään ollut viehättynyt hiekkalaatikkokampanjoista, koska tuntuu että ne soveltuvat erityisen hyvin omaan pelityyliini ja viikkorytmiini. Oman kokemukseni mukaan hiekkalaatikkokampanjoiden luomisessa on enemmän työtä ennen pelin alkamista, mutta kunhan kampanja lähtee käyntiin, pyörittää kampanja käytännössä itse itseään, minimaalisella valmistelulla yksittäistä pelikertaa kohden. Jos käytän parikymmentä tuntia uuden kampanjan suunnitteluun, jää kampanjan viikoittainen “ylläpito” ja… Continue reading Itseään ruokkiva kampanja
Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta
Monet kampanjat suunnitellaan henkilölähtöisiksi, ts. tarinoiksi pelaajahahmojen edesottamuksista ja saavutuksista. Kampanjat voivat kuitenkin olla myös tarinoita paikoista, ja sitä ne roolipelikulttuurin alkuaikoina olivatkin, kuten eräätkin OSR-kirjoittajat ovat vuosien varrella muistuttaneet. Tästä näkökulmasta megaluolastokampanja on ennen kaikkea tarina siitä mitä luolastolle tapahtuu kun pelaajahahmot alkavat tunkeutua sen syvyksiin ja selvittää sen salaisuuksia, ei niinkään tarina pelaajahahmojen… Continue reading Myös moderni roolipelikampanja voi olla tarina paikasta