Totta vai tarua?

Roolipelien yhteydessä puhutaan vähän väliä pelien ja pelaamisen realistisuudesta. Useimmiten realismia kaivataan lisää, mutta mitä sillä loppujen lopuksi tarkoitetaan? Jos jokin tapahtuma, hahmo tai teko ei ole realistinen, niin mitä se sitten on? Kuinka realistisia tai epärealistisia kuvitteelisen maailman tapahtumat lopulta voivat ovat? Realismikeskustelulla on pitkät juuret. Jo antiikissa puhuttiin taiteiden ja tarinankerronnan yhteydessä mimesiksestä,… Continue reading Totta vai tarua?

Taikaesineiden kuvailemisesta

Olin viime viikon työmatkalla Pietarissa ja samalla reissuilla tarjoutui mahdollisuus käydä Eremitaašissa. Museon mittaamattoman arvokkaiden kulttuurihistoriallisten aarteiden äärellä ajatukset ajautuivat useammin kuin kerran myös roolipeleihin. Tärkein oivallus taitaa liittyä taikaesineiden ja aarteiden kuvailuun, sillä museon todellisten “taikaesineiden” äärellä huomaa ettei omat kuvailut aina yllä tarpeeksi korkeisiin sfääreihin. Eremitaašin aarteiden tavoin taikaesineiden, korujen ja aseiden tulisi… Continue reading Taikaesineiden kuvailemisesta

Säännöllisen pelipäivän välttämättömyydestä

Muiden roolipelaajien juttuja lukiessa huomaa etteivät kaikki pääse pelaamaan läheskään niin usein kuin haluisivat. Omallakin kohdallani olen huomannut kuinka elämän monimutkaisuus työkiireineen, lapsineen ja muine menoineen sekoittaa pelaamista, eikä aina saada sovittua sopivaa pelipäivää. Nyt kun pelaamista on ruvennut miettimään enemmän ja kehittänyt aktiivisesti pelaamisen käytänteitä, olen huomannut että säännöllinen pelipäivä, -aika ja -paikka pistävät… Continue reading Säännöllisen pelipäivän välttämättömyydestä

Mistä on pienet npc:t tehty? #2

Edellisen kirjoituksen npc-aiheita miettiessäni aloin myös pohtimaan eri laitosten “stat blockien” erilaisuutta. Toki olin huomannut jo aikaisemmin että Pathfnderin ja neloslaitoksen tietolaatikot alkavat pituutensa puolesta karkaamaan käsistä, eikä tämä varmaan ole mikään yllätys lukijoillekaan. Silti on pakko todeta, että yli sivun verran tietoa ylemmän tason hahmosta sisältää jo aika paljon informaatiota, ja että se vie… Continue reading Mistä on pienet npc:t tehty? #2

Mistä on pienet npc:t tehty? #1

Olen viime aikoina kehitellyt erilaisia npc:n satunnaistaulukoita ja samalla pohtinut minkälainen on “täydellinen” npc-kuvaus. Miten paljon materiaalia yhden npc:n “luomiseen” tarvitaan, vai tarvitaanko ollenkaan? Ainakin itse pärjään aika suppeillakin kuvauksilla, mutta niissä olisi hyvä olla jonkinlaisia koukkuja jatkokehittelyä varten. Itse asiassa koko pohdinta lähti liikkeelle Paizon ylipitkiin, sivukaupalla jatkuviin “pääpahiskuvauksiin” hermostumisesta, sillä huomasin etten tee… Continue reading Mistä on pienet npc:t tehty? #1

Ei merille vaan metsään

Tämä blogikirjoitus piti julkaista jo aikaa sitten, mutta jäin jostain syystä puntaroimaan sen sisältöä. En ole vieläkään varma allekirjoitanko sitä täysin, mutta julkaistaan se nyt silti… — Peluutin loppukeväästä pitkän session Pathfinderin Skull & Shackles adventure pathia. Paperilla homma vaikutti hyvältä: pelihahmot heräävät piraattilaivan uumenista ja huomaavat joutuneensa vastoin tahtoaan shanghaijatuiksi merirostopuuhiin. Iso osa pelaajista… Continue reading Ei merille vaan metsään

<3 Judges Guild <3

Blogi on päivittynyt viime aikoina vähän harvakseltaan, kun kotinetti ei ole toiminut. Asiaan on toivottavasti tulossa jonkinlainen muutos tämän viikon aikana, mutta katsotaan nyt… Nettiä odotellessa olen lueskellut vanhoja Judges Guild -julkaisuja ja todennut että ne ovat todellakin kultaakin arvokkaampia ideavarastoja sandboxin suunnittelussa. Judges Guild oli ensimmäinen D&D:lle “play aideja” ja kampanjamateriaalia julkaissut pulju, jonka… Continue reading <3 Judges Guild <3

Lisää “pöljää”!

Jeff Rients jakoi aikaa sitten pelit joko pöljiin (stupid), retroihin tai tosikkomaisiin (pretentious) täällä. Tosikkomaisiin peleihin voi laskea vaikkapa Vampiren tai Forge-pelit, retroihin puolestaan luolastonkoluamiset ja hahmoluokka-mekaniikan yms. Pöljät pelit ovat Rientsin määritelmän mukaan puolestaan seuraavanlaisia: Stupid games do not take themselves seriously. PCs can die horrible deaths and other grim stuff, but that horrible… Continue reading Lisää “pöljää”!

Demiurgin paradoksi

Suuren ja mahtavan Gary Gygaxin syntymäpäivän kunniaksi nopea blogiteksti aiheesta joka on ollut mielessä vuosikausia, nimittäin pelinjohtajan pahe #1: ylisuunnitteleminen. Olen itsekin syyllistynyt kyseiseen ja “pilannut” lupaavia kampanjoita ennen kuin ne ovat kunnolla lähteneet käyntiinkään, määrittelemällä jo etukäteen liian tarkasti sen mistä kampanjassa omasta mielestäni on kyse. Pohjimmiltaan kyse taitaa olla pelaajien odotusten ja pelinjohtajan… Continue reading Demiurgin paradoksi

Satunnaisia kohtaamisia?

“Creativity is the ability to introduce order into the randomness of nature.” – Eric Hoffer Satunnaiskohtaamisen idea tuntuisi herättävän paljon tunteita, useimmiten vastaan. Kuinka realistista loppujen lopuksi on kohdata alligaattori ruohotasangolla? Toiset hyväksyvät satunnaiskohtaamiset matkustamiseen liittyvänä pakkopullana, jolloin matkaamisen aikana kohdataan tietty määrä satunnaishirviöitä. Olen itse pitkään ollut hieman epäileväinen satunnaistaulukoiden suhteen ja usein vain… Continue reading Satunnaisia kohtaamisia?