Miniatyyrien merkityksestä

Miniatyyrit, nuo pienet lyijymiehet, ovat varmasti kaikille roolipelaajille tuttuja ja monen mielestä olennainen osa D&D:kin pelaamista. Toisin kuin yleisesti uskotaan, on D&D:n suhtautuminen niihin kuitenkin ollut alusta asti varsin kaksijakoinen. On totta, että roolipelien synty voidaan aika mutkattomasti johtaa miniatyyreillä pelattavista sotastrategiapeleistä ja erityisesti Gygaxin omasta Chainmail-fantasiaminiatyyritaistelusäännöstöstä. D&D:n ensimmäinen versio (1974) sisälsikin kannen mukaan “Rules… Continue reading Miniatyyrien merkityksestä

JokkeCon 2013, la 21.12. @ Tampere

Viime aikoina on löytynyt huonosti aikaa blogin päivittämiseen. Yritetään korjata tilanne ensi viikolla. Sitä ennen kuitenkin ennakkomainos joulukuussa järjestettävästä loistavasta pelitapahtumasta Tampereella: SIIS ry järjestää edesmenneen puheenjohtajansa kunniaksi lauta- ja roolipelitapahtuman Tampereen Telakan toisessa kerroksessa la 21.12. klo 12:00 -> HUOM! Tapahtuman luonteen ja tilojen rajallisuuden vuoksi siihen mahtuu osallistumaan vain 10 yhdistyksen ulkopuolista ja… Continue reading JokkeCon 2013, la 21.12. @ Tampere

Dwimmermountin historia #3

Viime peliraportti jäi hykerryttävään tilanteeseen: seikkailijat olivat syvällä maan alla ilman tietoa ulospääsystä. Lisäksi yksi seikkailijoista, haltija Feynord, oli menehtynyt hirvittävien faasihämähäkkien hyökkäykseen. Tässä kinkkisessä tilanteessa siirryin pelaajasta pelinjohtajaksi. Onneksi väistyvä pelinjohtaja Topi ehti perehdyttämään minut Dwimmermountin saloihin. Ehdin lukea suurimman osan Dwimmermountin taustamateriaalista, ja pääsimme jatkamaan peliä heti seuraavalla viikolla. Tähän mennessä (kun Dwimmermount… Continue reading Dwimmermountin historia #3

Papers, Please

Hehkutetaan nyt täälläkin suhteellisen tuoretta Papers, Please -nimistä “puzzle-tietokonepeliä”, joka kertoo maahantuloviranomaisen työstä fiktiivisessä Arstotzkan valtiossa. Peli on äärimmäisen koukuttava esitys siitä, minkälaista on leimata ihmisten passeja päivästä toiseen, mutta samalla se herättelee tehokkaasti ajatuksia rajaviranomaisen työstä ja sen varjopuolista. Itse ainakin huomasin samastuvani viranomaisen työhön niin paljon että ihan hykertelin kun sain käännyttää porukkaa… Continue reading Papers, Please

Taitojen tarpeellisuudesta

Vaarallisessa luolastossa ja kesyttämättömässä erämaassa seikkailemiseen tarvitaan taitoa. Miten muuten sankari päihittäisi lukemattomat ansat, ylittäisi vuolaat joet tai neuvottelisi vihollisjohtajan kanssa? Taitoa tarvitaan, mutta onko tarvittava taito pelihahmon vai pelaajan? D&D:n taidot tulivat lopullisesti vasta AD&D:n kakkospainoksen myötä vuonna 1989. Sitä ennen D&D:ssä oli toki ollut käytössä taitoja ja niihin verrattuja ominaisuuksia, mutta ne oli… Continue reading Taitojen tarpeellisuudesta

Dwimmermountin historia #2

Dwimmermount-kampanjamme on loppuvuoden pienellä tauolla ja ajattelin hieman kerrata kampanjan tapahtumia. Edellisessä kirjoituksessa kävin lävitse seikkailijaporukkamme, eli Puhdistusveljien, kolme-neljä ensimmäistä pelikertaa joissa olin mukana. Tässä kirjoituksessa käydään sitten lävitse kaikki ne loput pelikerrat joissa olin mukana pelaajana. Sama pääpiirteittäinen kertaaminen jatkuu, joten läheskään kaikkia kohtaamisia ja taisteluita ei kerrota. Seuraavissa kirjoituksissa käydäänkin sitten lävitse niitä… Continue reading Dwimmermountin historia #2

Dwimmermountin historia #1

Olen aikaisemminkin kirjoittanut Dwimmermount-kampanjastamme, jossa ryhmä rohkeita (vai ahneita?) seikkailijoita tunkeutuu yhä syvemmälle muinaisen vuoren uumeniin. Minulla on nyt takana 15 peluuttamiskertaa, jota ennen Topi veti suunnilleen saman verran sessioita. En ollut itse mukana alusta asti, mutta ehdin kuitenkin pelailemaan Zenisc-papillani kymmenkunta kertaa ennen kuin siirryin “taistelusuojuksen” toiselle puolen. Pelikertoja on siis takana n. 30… Continue reading Dwimmermountin historia #1

Taikaesineiden kuvailemisesta

Olin viime viikon työmatkalla Pietarissa ja samalla reissuilla tarjoutui mahdollisuus käydä Eremitaašissa. Museon mittaamattoman arvokkaiden kulttuurihistoriallisten aarteiden äärellä ajatukset ajautuivat useammin kuin kerran myös roolipeleihin. Tärkein oivallus taitaa liittyä taikaesineiden ja aarteiden kuvailuun, sillä museon todellisten “taikaesineiden” äärellä huomaa ettei omat kuvailut aina yllä tarpeeksi korkeisiin sfääreihin. Eremitaašin aarteiden tavoin taikaesineiden, korujen ja aseiden tulisi… Continue reading Taikaesineiden kuvailemisesta

Zero Charisma

Kyllähän tuore roolipeliaiheinen leffa Zero Charisma täytyy katsoa, niin hyvältä se vaikuttaa trailerin perusteella. Ja se siitä huolimatta että leffa käsittelee aihetta helpoimman kautta; eli naureskelee nörteille ironisesti: As the strict Game Master of a fantasy role-playing game, Scott (Sam Eidson) leads his friends in a weekly quest through mysterious lands from the safety of… Continue reading Zero Charisma

Vaaran tuntu?

Viime aikoina olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että D&D-tyyppisessä resurssienhallintapelissä jo pelkän “aloituskaupungin” ulkopuolelle lähtemisen täytyy olla vaikeaa ja vaarallista. Pelaajien täytyy kuitenkin itse saada kontrolloida ottamiensa riskien suuruutta. Pelinjohtaja ei saa yrittää tappaa pelaajia tarkoituksella, vaan hänen pitää luoda niin vaarallinen maailma että pelaajat tappavat hahmonsa aivan itse. Vastuu hahmojen hengissäpitämisestä siirtyy pelaajille, kun… Continue reading Vaaran tuntu?