Ominaisuudet uusin silmin: Karisma

Ajattelin kirjoitella D&D:n ominaisuuksista (“ability”), ja siitä miten niiden käyttöä pelissä voisi parantaa ja/tai muuttaa omien mieltymysteni mukaisiksi. Kirjoitan ainakin kahdesta “turhimmasta”, eli karismasta ja viisaudesta, mutta saatanpa intoutua kirjoittamaan myös muista ominaisuuksista, jos vain suinkin ideoita ja energiaa riittää. Karismaa ja viisautta yhdistää se, että kumpaakin kohdellaan ja on kohdeltu “dump statina”. Se taas… Continue reading Ominaisuudet uusin silmin: Karisma

Järjettömän hienoja karttoja!

Jotkut kartat ovat hienompia kuin toiset ja Guillaume Tavernierin älyttömän hienot luomukset ovat ihan siellä kärkipäässä. Tavernier piirtää äärimmäisen yksityiskohtaisia ja realistisia, mutta samalla miellyttävän fantastisen näköisiä rakennuksia, joita voi hyödyntää vaikkapa pelaajien tai vihollisfaktioiden tukikohtina, tai miksei vaan puhaltamaan henkeä pelaajia ympäröivään maailmaan. Kannattaa tutustua hänen sivuunsa täällä tai liittyä Patreoniin täällä. Hienojen keskiaikaishenkisten talojen ja… Continue reading Järjettömän hienoja karttoja!

Miten seikkailuja kirjoitetaan, osa 2: tietokoneroolipelit

Roolipelit elivät 70-luvulla käsi kädessä yliopistojen keskustietokoneiden kanssa, mistä kertoo ehkä parhaiten se, kuinka varhaisia D&D-aiheisia tietokonepelejä syntyi 70-luvun lopulla kuin sieniä sateella. Kun kotimikroja alkoi 80-luvun vaihteessa tulla markkinoille yhä enemmän, muodostui roolipeleistä ja niitä emuloivista tietokonepeleistä niiden keskeistä sisältöä. Myös Suomen kotimikropiireissä puhuttiin Adventure-peleistä, jolla tarkoitettiin ensimmäisen tekstiseikkailun Colossal Cave Adventuren tyylisiä pelejä. Internet… Continue reading Miten seikkailuja kirjoitetaan, osa 2: tietokoneroolipelit

Muutoksia kampanjamaailmassa?

Pelaajat ovat D&D-tyyppisissä peleissä keskeinen muutoksen alulle panija, mutta välillä tuntuu että myös pelimaailman pitäisi heittää pelaajien suuntaan enemmän haasteita, yllätyksiä ja vallitsevan järjestyksen siirtymiä. Mistä ne syntyvät? Rick hamell.net:ssä kirjoittaa muutoksista roolipelimaailmoissa. Rickin mukaan “transitiot” perustuvat parhaimmillaan pelimaailman valtatasapainon tunnistamiseen. Jokin faktio löytyy aina valmiina täyttämään pelaajien tekemisistä syntyvän valtatyhjiön. Tämä on ilmeinen ja selkeä… Continue reading Muutoksia kampanjamaailmassa?

Kokemuksia Sivilisaatio-lautapelistä

Pelasimme pari viikkoa sitten Avalon Hillin klassikkolautapeliä Sivilisaatiota pitkästä aikaa. Peliä tuli pelattua joskus 2000-luvun taitteessa aika paljonkin, useimmiten täydellä seitsemällä kansakunnalla. Tällä kertaa meitä oli pelaamassa vain viisi henkeä, joten Apenniinien niemimaa pysyi pelin ulkopuolella. Saimme pelin pelattua noin seitsemässä tunnissa, tosin lopetimme “jo” 1000 pisteen rajaan. Itse tykkään pelata Sivilisaatiota jollakin meritse liikkuvalla… Continue reading Kokemuksia Sivilisaatio-lautapelistä

Minkä mittainen on sopiva kampanja?

Roolipelit pääsevät monien mielestä oikeuksiinsa vasta kun niitä pelataan kampanjamuodossa, niin että yksittäisten pelikertojen välillä on jonkinlaista jatkuvuutta. Oman kokemukseni mukaan vaaditaan usein 5 – 10 pelikertaa että kampanja pääsee ylipäänsä “vauhtiin”. Vasta siinä vaiheessa myös pelaajat innostuvat kunnolla maailmasta ja janoavat lisää. 20 pelikerran kohdalla tietää jo onko kampanja menestys, sillä onnistuneesta kampanjasta on… Continue reading Minkä mittainen on sopiva kampanja?

Miten kirjoitan seikkailuita?

False Machine -blogin Patrick Stuart kirjoitti hiljan siitä, miten hän tekee seikkailuita. Patrickin postiin vastannut Goblin Punchin Arnold K. kirjoitti asiasta hieman eri näkökulmasta ja niin, että se vastasi paremmin omia kokemuksiani seikkailujen tekemisestä. Vaikka en ole julkaissut yhtään roolipeliseikkailuita, olen kuitenkin tehnyt niitä aika paljon, ja oletan tietäväni niiden tekemisestäkin jotakin. Omat ajatukset ovat kiteytyneet… Continue reading Miten kirjoitan seikkailuita?